Ystävyyssuhteet ja emotionaalinen oireilu kantasuomalaisilla ja maahanmuuttajataustaisilla nuorilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteyttä nuorten emotionaaliseen oireiluun, erikseen kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmissä tarkasteltuna. Maahanmuuttajanuorten ryhmän osalta tutkin myös, miten ystävyyssuhteiden etnisyys on yhteydessä emotionaaliseen oireiluun. Aiempaan tutkimus- ja teoriatietoon pohjautuen oletin ystävyyssuhteiden määrän ja laadun olevan negatiivisesti yhteydessä emotionaalisen oireilun määrään kummassakin väestöryhmässä, sekä erityisesti ystävyyssuhteiden laadun osalta yhteyden olevan voimakkaampi maahanmuuttajanuorten ryhmässä. Toisen tutkimuskysymyksen osalta oletin sekä samaan että eri etniseen ryhmään kuuluvien ystävien määrän olevan negatiivisesti yhteydessä maahanmuuttajataustaisten nuorten emotionaaliseen oireiluun.

Tutkimuksen aineisto oli kerätty osana Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa - interventiotutkimushanketta. Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin hankkeen aloitusajankohtana 16:ssa suomalaisessa koulussa nuorilta kerättyä kyselylomakeaineistoa (N = 1977). Ystävyyssuhteiden määrää ja etnisyyttä mitattiin kolmella tutkimusprojektia varten muodostetulla kysymyksellä, ystävyyssuhteiden laatua sosiaalista tukea mittaavan Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -kyselyn ystäviltä saatua tukea koskevalla osiolla, ja emotionaalista oireilua Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ) - kyselyn emotionaalista oireilua mittaavalla alaskaalalla. Aineisto analysoitiin korrelaatioanalyysiä ja lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen.

Tulokset osoittivat ystävyyssuhteiden laadun olevan oletusten mukaisesti negatiivisesti yhteydessä emotionaaliseen oireiluun sekä kantasuomalaisilla että maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Ystävyyssuhteiden määrän osalta negatiivinen yhteys emotionaaliseen oireiluun havaittiin kantasuomalaisten, mutta ei maahanmuuttajataustaisten nuorten ryhmässä. Vastoin oletustani, tulokset eivät osoittaneet samaan eivätkä eri etniseen ryhmään kuuluvien ystävien määrän olevan yhteydessä emotionaaliseen oireiluun maahanmuuttajanuorilla. Kokonaisuutena tutkimus kuitenkin vahvisti näkemystä ystävyyssuhteiden tärkeydestä nuorten mielenterveydelle ja antoi arvokasta tietoa aiempien ulkomaisten tulosten yleistymisestä myös suomalaisväestöön. Yhteenvetona voidaan todeta tukea tarjoavien ystävyyssuhteiden olevan olennainen nuorten psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä, jota olisi tärkeää pyrkiä tukemaan esimerkiksi kouluissa toteutettavilla interventioilla.