’’Miehistä hauskanpitoa, alistamista’’: Diskurssianalyysi naisten väkivaltakokemusten merkityksellistämisestä
Altonen, Viivi (2023)
Altonen, Viivi
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212219709
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212219709
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee yhteiskunnan sukupuolittuneita rakenteita ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Analysoin, miten naiset merkityksellistävät väkivaltakokemuksiaan ja voiko vastauksista tulkita epätasa-arvoistavia valta-rakenteita, kuten patriarkaalisuutta.
Tutkimusaineistona on vuonna 2001 tehty Helsingin Sanomien Nyt-liitteen avokysely väkivaltakokemuksista. Kysely oli suunnattu lukijoille, joita kohtaan oli käyttäydytty väkivaltaisesti ja, jonka vastaajat olivat kokeneet fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kyselyyn vastasi 362 ihmistä, joista tekemäni aineiston rajaamisen jälkeen analyysini päätyi 111 vastausta. Analyysiin päätyi rajauksien jälkeen vastaukset, jotka olivat naisia, hyökkääjät olivat miehiä sekä naiset kokivat, ettei tilanne ollut oikeutettu.
Tutkielman teoreettisena taustana ovat sukupuolittuneet valtarakenteet ja erityisesti patriarkaalisuuden käsite naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Analysoin epätasa-arvoistavia valta-asetelmia, kuten patriarkaalisuutta. Siten tutkielman analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi sekä tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys. Analysoin diskurssi-analyysin avulla tarkemmin sitä, mitä vastauksien kieli merkitsee ja millä tavoin se jäsentää todellisuutta ja rakentaa yhteiskunnan normeja. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat sosiaalinen konstruktionismi, patriarkaatti, sukupuoli ja väkivallan eri muodot.
Analyysin kannalta keskeisimmät lopulliset tulokset löytyivät siitä, miten vastaajat merkityksellistivät väkivaltakokemusta. Väkivalta nähtiin joko miesten valta-asemaan kiinnittyvänä ilmiönä, passiivisena ilmiönä tai naiset nähtiin väkivaltatilanteen syyllisinä. Diskurssien alle löytyi kolme aladiskurssia, joiden perusteella on mahdollista tulkita, että vastaukset heijastavat patriarkaalisten ajattelutapojen vaikuttavan edelleen tapaan tulkita väkivaltakokemuksia. Ne ilmenivät väkivallan vähättelynä ja/tai sen oikeuttamisena, itsensä syyllistämisenä sekä miehisenä dominanssina.
Yllä olevat vastaukset saattavat viitata siihen, etteivät fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset koe paikkaansa tasa-arvoiseksi yhteiskunnassa. Tuloksia ei kuitenkaan tulisi yleistää miehiin populaationa, vaan tärkeää on ymmärtää yhteiskuntavastuu. Se, että yhteiskunnassa on edelleen nähtävissä mahdollisia sukupuolistuneita rakenteita ajaa siihen, että ne näkyvät myös yksilötasolla. Muutos tulisi tapahtua rakenteissa. Jos epätasa-arvoistavat rakenteet yhteiskunnassa ei muutu, tasa-arvoa ei voida saavuttaa.
Tutkimusaineistona on vuonna 2001 tehty Helsingin Sanomien Nyt-liitteen avokysely väkivaltakokemuksista. Kysely oli suunnattu lukijoille, joita kohtaan oli käyttäydytty väkivaltaisesti ja, jonka vastaajat olivat kokeneet fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kyselyyn vastasi 362 ihmistä, joista tekemäni aineiston rajaamisen jälkeen analyysini päätyi 111 vastausta. Analyysiin päätyi rajauksien jälkeen vastaukset, jotka olivat naisia, hyökkääjät olivat miehiä sekä naiset kokivat, ettei tilanne ollut oikeutettu.
Tutkielman teoreettisena taustana ovat sukupuolittuneet valtarakenteet ja erityisesti patriarkaalisuuden käsite naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Analysoin epätasa-arvoistavia valta-asetelmia, kuten patriarkaalisuutta. Siten tutkielman analyysimenetelmänä on diskurssianalyysi sekä tutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys. Analysoin diskurssi-analyysin avulla tarkemmin sitä, mitä vastauksien kieli merkitsee ja millä tavoin se jäsentää todellisuutta ja rakentaa yhteiskunnan normeja. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat sosiaalinen konstruktionismi, patriarkaatti, sukupuoli ja väkivallan eri muodot.
Analyysin kannalta keskeisimmät lopulliset tulokset löytyivät siitä, miten vastaajat merkityksellistivät väkivaltakokemusta. Väkivalta nähtiin joko miesten valta-asemaan kiinnittyvänä ilmiönä, passiivisena ilmiönä tai naiset nähtiin väkivaltatilanteen syyllisinä. Diskurssien alle löytyi kolme aladiskurssia, joiden perusteella on mahdollista tulkita, että vastaukset heijastavat patriarkaalisten ajattelutapojen vaikuttavan edelleen tapaan tulkita väkivaltakokemuksia. Ne ilmenivät väkivallan vähättelynä ja/tai sen oikeuttamisena, itsensä syyllistämisenä sekä miehisenä dominanssina.
Yllä olevat vastaukset saattavat viitata siihen, etteivät fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa kokeneet naiset koe paikkaansa tasa-arvoiseksi yhteiskunnassa. Tuloksia ei kuitenkaan tulisi yleistää miehiin populaationa, vaan tärkeää on ymmärtää yhteiskuntavastuu. Se, että yhteiskunnassa on edelleen nähtävissä mahdollisia sukupuolistuneita rakenteita ajaa siihen, että ne näkyvät myös yksilötasolla. Muutos tulisi tapahtua rakenteissa. Jos epätasa-arvoistavat rakenteet yhteiskunnassa ei muutu, tasa-arvoa ei voida saavuttaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]