Ympäristölaskentatoimen hyödyntäminen suorituskyvyn johtamisessa sekä ympäristökustannusten tunnistamisessa: Suomalaiset teollisuusalojen suuryritykset

Abstract

Hallitakseen ympäristövaikutuksia useat organisaatiot ovat alkaneet hyödyntämään ympäristölaskentatoimea osana ympäristöstrategiaansa. Tässä tutkielmassa tarkastellaankin ympäristölaskentatoimen roolia suomalaisissa teollisuusalojen suuryrityksissä tutkimuskysymyksien avulla. Näillä selvitetään, millaisena ympäristölaskentatoimi näyttäytyy kohdeyrityksissä sekä tutkitaan laskennan informaation hyödyntämisen kohteita. Tämän lisäksi tutkitaan, mitkä pakottavat tai kannustavat tekijät johtavat yrityksissä ympäristölaskentatoimen hyödyntämiseen. Viimeisenä tutkielma tarkastelee ympäristölaskentatoimen keinoja tunnistaa ympäristökustannuksia. Ympäristölaskentatoimi tarjoaa mittaamisen työkaluja, jotka ovat suunniteltu ympäristökustannusten tunnistamiseen, vähentämiseen sekä hallitsemiseen. Yleisesti voidaan nähdä, että ympäristölaskentatoimen avulla tuotettu informaatio jaetaan kahtia fyysiseen ja monetaariseen informaatioon. Ympäristöinformaation avulla yrityksen johto pystyy tekemään parempia päätöksiä ympäristön suhteen, mitä esimerkiksi sidosryhmät ja lainsäädäntö vaativat. Laskennan tueksi yritykset voivat hyödyntää ympäristönhallintajärjestelmiä, jotka usein implementoidaan osaksi yrityksen toimintaa ISO 140001 -standardin tai EMAS-standardin mukaisesti. Sertifioitu järjestelmä toimii rakenteellisena ohjeena organisaatiossa sekä osoittaa yrityksen sitoutuvan vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia. Tutkimus toteutettiin tutkimalla kolmea suomalaista teollisuusyritystä, joista jokainen hyödynsi toiminnassaan ympäristölaskentaa. Haastatteluihin osallistui yhteensä neljä henkilöä ja heitä haastateltiin puolistrukturoitujen haastattelukysymyksien avulla. Empiirisen haastatteluaineiston analyysimenetelmänä hyödynnettiin teemoittelua, jonka avulla aineistossa toistuvia vastauksia pystyttiin jakamaan teema-alueisiin. Näiden avulla haastateltavien vastauksia voitiin verrata sekä aikaisempaan kirjallisuuteen että muiden kohdeyrityksien vastauksiin. Tutkimusanalyysin havainnot täydentävät aikaisempaa ympäristölaskentatoimen kirjallisuutta suomalaisten teollisuusalojen näkökulmasta. Tärkeimpinä havaintoina huomataan, kuinka yritykset hyödyntävät informaatiota sekä ulkoisen informoinnin että sisäisen päätöksenteon välineenä. Lisäksi yritykset jakavat informaatiota kolmeen eri tasoon: tuotekohtainen laskenta, tuotantolaitokset sekä konsernitaso. Ympäristölaskentatoimen jaottelun avulla yritykset pystyvät paremmin tunnistamaan ympäristökustannuksia ja raportoimaan niiden vaikutuksia lainsäädännön asettamien pakotteiden mukaisesti. Saavuttaakseen kilpailuedun markkinoilla yritykset lähestyvät ympäristökysymyksiä etupainotteisesti ja pyrkivätkin minimoimaan ympäristövaikutuksensa laskennan avulla. Perinteisen laskentatoimen kyvyttömyys tunnistaa ja erottaa ympäristökustannuksia on luonut tarpeen ympäristölaskentatoimelle. Tutkimustulokset osoittavatkin, kuinka merkittävä rooli ympäristölaskentatoimella ja sen kehittämisellä on yrityksien päivittäiselle toiminnalle teollisuuden aloilla. Tutkimuksen rajauksien toimesta jatkotutkimukselle avautuu kuitenkin myös mahdollisuuksia esimerkiksi sisäisen ympäristöinformaation näkökulmasta.