Maahanmuuttajien kielitaitoa koskevat vaatimukset yksilöoikeuksien näkökulmasta

Abstract

Viime vuosien aikana Suomeen suuntautuva maahanmuutto on ollut poliittisen keskustelun keskiössä sen muuttuessa entistä enemmän työperäisestä maahanmuutosta kohti turvapaikanhakua. Muutoksen myötä maahanmuuttajat muodostavat entistä heterogeenisemman ryhmän, mikä tarvitsee osakseen erilaisia kotoutumiskeinoja – aina lainsäädännöstä eri toimenpiteisiin. Yksi kotoutumista edistävä tekijä on vaaditun kielitaidon saavuttaminen. Suomen kielilain (423/2006) 1 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Maahanmuuttajille suunnatun kotouttamisohjelman mukaan Suomeen tulevan maahanmuuttajan on saavutettava tietty kielitaidon taso integroituakseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lainopillisen tutkielman kannalta keskeinen aineisto koostuu vireillä olevasta lainsäädännön uudistuksesta. Hallitus on ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen ohella antanut esityksen (HE 84/2022 vp) eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta. Lainsäädäntöuudistuksien lisäksi tutkielman keskeisenä aineistona tarkastellaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja siitä johdetun kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman esiintyviä kielitaidollisia velvoitteita suhteessa maahanmuuttajiin ja heistä koostuviin erilaisiin erityisryhmiin. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää esitettyjen kielitaitovaatimuksien suhdetta maahanmuuttajien yhteiskunnallisiin oikeuksiin sekä velvollisuuksiin. Tutkielma tarkasteli, voiko kielitaidon tasolla olla mahdollisesti estävää vaikutusta maahanmuuttajan osallistamiseen sekä osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko toimenpideohjelmassa asetettujen kielitaitovaatimuksien ajallinen kesto sekä saavutettavuus lähtökohtaisesti yhdenmukaisia maahanmuuttajien keskuudessa. Tutkielman keskeisinä tuloksina nähdään maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevien toimenpiteiden uudistuvan perinpohjaisesti. Tuloksina voidaan nähdä kotouttamista koskevien suurien ongelmakohtien tunnistaminen, kuten viranomaisvastuun selkeyttäminen sekä eri erityisryhmien huomioiminen, paitsi kotoutumisohjelman aikana, myös sen jälkeen. Uudistukset selkeyttävät maahanmuuttajien oikeuksia sekä velvollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta on huomioitava, että toimenpideohjelman tavoitteet ovat määritelty melko yleisluontoisesti, eikä uudistuksien vaikuttavuudesta ole takuita. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuden toteutumiseen osana kotoutumiskoulutusta. Toimenpideohjelmassa kielitaitovaatimuksien toteutumista eri erityisryhmien välillä ei ole suurilta osin määritelty tai resursoitu. Tutkielma luo edellytykset jatkotutkimukselle.