”Tajusin kyllä sitten ettei siinä ole mitään hävettävää” : Ruoka-apuun liittyvät tunteet internetin verkkokeskusteluissa
Peuhkurinen, Katri (2023)
Peuhkurinen, Katri
2023
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212219683
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212219683
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella tunteita, joita ruoka-apua käsittelevissä verkkokeskusteluissa esiintyy. Ruoka-apu on jo pitkään ollut tunteita herättävä yhteiskunnallinen ilmiö. Monille ruoka-apuun turvautuminen on viimeinen keino selvitä arjesta, minkä vuoksi aihe herättää monenlaisia tunteita etenkin niissä, jotka joutuvat turvautumaan ruoka-apuun. Kuitenkin myös ihmiset, jotka eivät itse asioi ruoka-avussa, ilmaisevat tunteitaan ilmiöön liittyen internetin verkkokeskusteluissa. Tutkielman tutkimuskysymys on ”millaisia tunteita ruoka-apua käsittelevissä verkkokeskusteluissa esiintyy?”. Tutkielma tuo samalla esiin Suomessa vallitsevaa köyhyysongelmaa.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on aiempi tunteita käsittelevä yhteiskunnallinen tutkimus, josta hyödynnetään etenkin tunteiden sosiologian teoriaa kehittäneitä Arlie R. Hochschildia, Thomas J. Scheffia sekä Theodore D. Kemperia. Tutkimusaineisto koostuu viidestä verkkokeskustelusta. Kaikkien viiden keskustelun aiheena on ruoka-apu joko laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla tai ruoka-apuun liittyvät henkilökohtaiset kokemukset. Keskustelut valittiin sillä perusteella, että niissä esiintyy tunnepuhetta. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä, jolla voi analysoida verkkokeskusteluita sekä tutkittavaa ilmiötä systemaattisesti.
Analyysiprosessin tuloksena on neljä kategoriaa, jotka ovat häpeä, empatia, ärtyneisyys ja kiitollisuus. Häpeän tunne linkittyy etenkin ruoka-avun hakemista pohtivien ajatuksiin ja tunteisiin. Empatia taas esiintyy aineistossa kannustavina kommentteina, joita leipäjonoon menemistä empiville osoitettiin. Ärtyneisyyttä kohdistettiin toisaalta ruoka-avun hakijoihin, mutta myös poliittisiin päättäjiin. Kiitollisuuden tunnetta ilmaisivat etenkin ruoka-avun vastaanottajat, jotka olivat tyytyväisiä saamaansa apuun.
Tutkielman tulokset ovat samankaltaisia kuin aiemmassa ruoka-avun ja tunteiden suhdetta käsitelleessä tutkimuksessa. Häpeän ja kiitollisuuden tunteet ovat merkittäviä aineistossa esiintyviä tunteita, mikä vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia. Tuloksista on tulkittavissa yhteiskuntatieteissä esitetty ajatus siitä, että kulttuuri ja sen normit vaikuttavat yksilöiden tunnekokemuksiin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on aiempi tunteita käsittelevä yhteiskunnallinen tutkimus, josta hyödynnetään etenkin tunteiden sosiologian teoriaa kehittäneitä Arlie R. Hochschildia, Thomas J. Scheffia sekä Theodore D. Kemperia. Tutkimusaineisto koostuu viidestä verkkokeskustelusta. Kaikkien viiden keskustelun aiheena on ruoka-apu joko laajemmalla yhteiskunnallisella tasolla tai ruoka-apuun liittyvät henkilökohtaiset kokemukset. Keskustelut valittiin sillä perusteella, että niissä esiintyy tunnepuhetta. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä, jolla voi analysoida verkkokeskusteluita sekä tutkittavaa ilmiötä systemaattisesti.
Analyysiprosessin tuloksena on neljä kategoriaa, jotka ovat häpeä, empatia, ärtyneisyys ja kiitollisuus. Häpeän tunne linkittyy etenkin ruoka-avun hakemista pohtivien ajatuksiin ja tunteisiin. Empatia taas esiintyy aineistossa kannustavina kommentteina, joita leipäjonoon menemistä empiville osoitettiin. Ärtyneisyyttä kohdistettiin toisaalta ruoka-avun hakijoihin, mutta myös poliittisiin päättäjiin. Kiitollisuuden tunnetta ilmaisivat etenkin ruoka-avun vastaanottajat, jotka olivat tyytyväisiä saamaansa apuun.
Tutkielman tulokset ovat samankaltaisia kuin aiemmassa ruoka-avun ja tunteiden suhdetta käsitelleessä tutkimuksessa. Häpeän ja kiitollisuuden tunteet ovat merkittäviä aineistossa esiintyviä tunteita, mikä vahvistaa aiemman tutkimuksen tuloksia. Tuloksista on tulkittavissa yhteiskuntatieteissä esitetty ajatus siitä, että kulttuuri ja sen normit vaikuttavat yksilöiden tunnekokemuksiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]