Abortin monet kasvot : Diskurssianalyysi raskaudenkeskeytyksestä käydyistä täysistuntokeskusteluista vuonna 1970 ja 2021
Martikainen, Riina (2022)
Martikainen, Riina
2022
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209421
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan abortin kehystämistä eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuosina 1970 ja 2021. Siinä pyritään selvittämään, millaisten diskurssien kautta abortista puhutaan ja miten niillä kehystetään aborttia eli millaisena kysymyksenä se nähdään. Tutkimuksessa lisäksi vertaillaan eri ajankohtien keskusteluja keskenään ja pyritään kiinnittämään huomiota diskursseissa ja kehystämisessä tapahtuneisiin muutoksiin. Eduskunta on suomalaisen edustuksellisen demokratian merkittävin valtiollinen instituutio, jonka aseman muutokseen tarkasteluajankohtien välillä ovat vaikuttaneet vuoden 2000 perustuslainuudistus ja Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995. Myös puoluejärjestelmä on muuttunut vuoden 1970 jälkeen uusien yhteiskunnallisten ristiriitojen myötä vahvasti luokkasidonnaisesta hajautuneemmaksi. Abortti on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen. Sitä ympäröivän julkisen keskustelun painopiste on aikaisemman tutkimuksen mukaan kehittynyt pääasiallisesti väestöpoliittisista näkökannoista kohti yksilön hyvinvointia korostavaa laajempialaista seksuaaliterveyden edistämistä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kehysteoriaa, jonka mukaan mikä tahansa kysymys (issue) voidaan nähdä hyvin erilaisista näkökulmista. Kehystämällä toimijat pyrkivät edistämään tiettyä tulkintaa korostamalla joitakin ulottuvuuksia tai piirteitä ja toisaalta jättämällä toiset huomiotta. Kehystämisellä on myös seurauksensa, sillä se vaikuttaa vastaanottajien asenteisiin ja käytökseen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jossa kielenkäyttö nähdään todellisuutta rakentavana ja jossa siihen kytkeytyvää valtaa pyritään tekemään näkyväksi. Teorian ja metodin kautta halutaankin tuoda esille sitä, että kansanedustajien täysistuntopuheet osallistuvat sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Aineistona toimivat nykyisen aborttilain hyväksymistä edeltäneet täysistuntokeskustelut vuodelta 1970 sekä Oma Tahto 2020 -kansalaisaloitetta ja sen kanssa rinnakkaista lakialoitetta käsittelevät lähetekeskustelut vuodelta 2021.
Analyysissä täysistuntokeskusteluista löydetään useita diskursseja, joissa aborttia kehystetään eri ulottuvuuksien kautta. Kumpanakin ajankohtana raskaudenkeskeytysten kannalta olennaisina ulottuvuuksina diskursseissa painottuvat yksilön vapaus, tasa-arvo, elämän kunnioitukseen pohjaava moraali, terveys sekä yhteiskunnallinen vastuu ja yhteiskunnalliset seuraukset. Kuitenkin aikaisemman keskustelun diskursseissa monia ulottuvuuksia lähestytään yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kun taas vuonna 2021 kehystäminen on yksilölähtöisempää. Ehkäisy ja seksuaalikasvatus korostuvat abortin kehystämisessä kumpanakin ajankohtana.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kehysteoriaa, jonka mukaan mikä tahansa kysymys (issue) voidaan nähdä hyvin erilaisista näkökulmista. Kehystämällä toimijat pyrkivät edistämään tiettyä tulkintaa korostamalla joitakin ulottuvuuksia tai piirteitä ja toisaalta jättämällä toiset huomiotta. Kehystämisellä on myös seurauksensa, sillä se vaikuttaa vastaanottajien asenteisiin ja käytökseen. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jossa kielenkäyttö nähdään todellisuutta rakentavana ja jossa siihen kytkeytyvää valtaa pyritään tekemään näkyväksi. Teorian ja metodin kautta halutaankin tuoda esille sitä, että kansanedustajien täysistuntopuheet osallistuvat sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Aineistona toimivat nykyisen aborttilain hyväksymistä edeltäneet täysistuntokeskustelut vuodelta 1970 sekä Oma Tahto 2020 -kansalaisaloitetta ja sen kanssa rinnakkaista lakialoitetta käsittelevät lähetekeskustelut vuodelta 2021.
Analyysissä täysistuntokeskusteluista löydetään useita diskursseja, joissa aborttia kehystetään eri ulottuvuuksien kautta. Kumpanakin ajankohtana raskaudenkeskeytysten kannalta olennaisina ulottuvuuksina diskursseissa painottuvat yksilön vapaus, tasa-arvo, elämän kunnioitukseen pohjaava moraali, terveys sekä yhteiskunnallinen vastuu ja yhteiskunnalliset seuraukset. Kuitenkin aikaisemman keskustelun diskursseissa monia ulottuvuuksia lähestytään yhteiskunnallisesta näkökulmasta, kun taas vuonna 2021 kehystäminen on yksilölähtöisempää. Ehkäisy ja seksuaalikasvatus korostuvat abortin kehystämisessä kumpanakin ajankohtana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]