Tunteet ja kosketus
Malinen, Olivia (2023)
Malinen, Olivia
2023
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209418
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209418
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista kosketuskäyttäytymistä eri tunteisiin liittyy, ja onko kosketus erityisen tärkeä osa joitain tiettyjä tunteita. Kosketus on perustavanlaatuinen tapa olla yhteydessä ympäristöön ja toisiin ihmisiin sekä elintärkeää lajin selviytymisen näkökulmasta. Myös tunteilla on tärkeä sopeutumista, selviytymistä ja vuorovaikutusta edistävä rooli. Tunteiden teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kategorisia tunneteorioita sekä tunteiden komponenttimallia. Kosketuksen on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan hyvin voimallinen aistijärjestelmä synnyttämään, viestimään ja säätelemään tunteita, minkä vuoksi sen tulisi olla keskeinen osa tunnetutkimusta. Kuitenkin juuri tunnepitoista kosketusta on tutkittu hyvin vähän verrattuna muihin aisteihin tai nonverbaalisen viestinnän muotoihin, ja lisätutkimuksen tarve on ilmeinen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2020 kerättyä Tunteet läpi elämän -tutkimushankkeen tunnetarina-aineistoa, jossa aikuiset (N=240) raportoivat omia tunnekokemuksiaan. Tunnetarina-aineisto analysoitiin laadullisesti koodaamalla tunnetarinoista (N=1444) kosketusmaininnat, jotka ryhmiteltiin seuraaviin kosketuskategorioihin: kosketusmotivaatio, kosketuksen laatu, kosketuksen kohde, kosketettu kehonosa ja kosketuslajit. Tunteita puolestaan tarkasteltiin jakamalla ne sosiaalisuuden ja valenssin perusteella neljään kategoriaan: prososiaaliset, antisosiaaliset, muut myönteiset ja muut kielteiset tunteet. Tilastollisena menetelmänä käytettiin khiin neliö -riippumattomuustestiä ja Fischerin tarkkaa testiä, joilla selvitettiin, eroavatko neljä tunnekategoriaa toisistaan kosketuskategorioiden osalta. Lisäksi jokaiseen yksittäiseen tunteeseen liittyvät kosketusmaininnat laskettiin yhteen ja visualisoitiin jokaisessa kosketuskategoriassa.
Tutkimus osoitti, että kosketuksen kohteiden, kosketuslajien ja kosketusmotivaation osalta tunnekategoriat poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, mutta kosketuksen laadun ja kosketettujen kehonosien osalta eivät. Affektiivisen eli lempeän kosketuksen lajeihin liittyi eniten prososiaalisia ja muita myönteisiä tunteita, kun taas rajun kosketuksen lajeihin liittyi enemmän muita kielteisiä tunteita. Prososiaalisiin tunteisiin, ja erityisesti rakkauteen, liittyvät yleisimmät kosketuslajit olivat halaaminen, sylissä pitäminen, silittäminen ja pussaaminen. Muihin myönteisiin tunteisiin liittyi eniten halaamista, sylissä pitämistä ja silittämistä, sekä innostuksen osalta naputtelua ja näpräämistä. Muista kielteisistä tunteista vihaan liittyi eniten lyömistä, repimistä ja heittämistä, suruun halaamista, epätoivoon puristamista ja jännitykseen halaamista ja taputtamista. Antisosiaalisissa ja muissa kielteisissä tunteissa kosketus kohdistui ensisijaisesti esineeseen ja itseen, kun taas prososiaalisissa ja muissa myönteisissä tunteissa omaan kumppaniin ja lapseen. Esineen koskettaminen oli yhteydessä erityisesti jännitykseen ja inhoon, ja itsen koskettaminen vihaan, suruun, epätoivoon sekä häpeään. Kokonaisuudessaan kosketusta liittyi eniten seuraaviin tunteisiin: rakkaus, onni, ilo, kiitollisuus, jännitys, viha ja suru.
Tutkimus kategorisoi tunteita ja kosketusta tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuudessa aiheen tutkimisen monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tunteiden ja kosketuksen tutkimuksessa on syytä huomioida monta näkökulmaa, sillä kosketus on varsin monimerkityksellinen ja vivahteikas nonverbaalin viestinnän muoto. Sen syvällinen ja intiimi luonne paitsi haastaa tutkijat myös tekee siitä tärkeän osan erityisesti läheisiä ihmissuhteita. Yhteenvetona voidaan todeta, että kosketus liittyy keskeisesti sekä ihmisten väliseen tunneviestintään että omaan tunnesäätelyyn. Vaikka tunteet ja kosketus ovat kulkeneet evolutiivisesti ihmislajin kehityksessä jo tuhansien vuosien ajan, aihe on yhä äärimmäisen ajankohtainen. Etäyhteyksien käytön, yksinäisyyden ja mielenterveyden häiriöiden yleistyessä erityisesti pandemia-aikana tunteiden ja kosketuksen välisen yhteyden huomioiminen niin tutkimuksessa kuin arkielämässä on tärkeämpää kuin koskaan ennen.
Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2020 kerättyä Tunteet läpi elämän -tutkimushankkeen tunnetarina-aineistoa, jossa aikuiset (N=240) raportoivat omia tunnekokemuksiaan. Tunnetarina-aineisto analysoitiin laadullisesti koodaamalla tunnetarinoista (N=1444) kosketusmaininnat, jotka ryhmiteltiin seuraaviin kosketuskategorioihin: kosketusmotivaatio, kosketuksen laatu, kosketuksen kohde, kosketettu kehonosa ja kosketuslajit. Tunteita puolestaan tarkasteltiin jakamalla ne sosiaalisuuden ja valenssin perusteella neljään kategoriaan: prososiaaliset, antisosiaaliset, muut myönteiset ja muut kielteiset tunteet. Tilastollisena menetelmänä käytettiin khiin neliö -riippumattomuustestiä ja Fischerin tarkkaa testiä, joilla selvitettiin, eroavatko neljä tunnekategoriaa toisistaan kosketuskategorioiden osalta. Lisäksi jokaiseen yksittäiseen tunteeseen liittyvät kosketusmaininnat laskettiin yhteen ja visualisoitiin jokaisessa kosketuskategoriassa.
Tutkimus osoitti, että kosketuksen kohteiden, kosketuslajien ja kosketusmotivaation osalta tunnekategoriat poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, mutta kosketuksen laadun ja kosketettujen kehonosien osalta eivät. Affektiivisen eli lempeän kosketuksen lajeihin liittyi eniten prososiaalisia ja muita myönteisiä tunteita, kun taas rajun kosketuksen lajeihin liittyi enemmän muita kielteisiä tunteita. Prososiaalisiin tunteisiin, ja erityisesti rakkauteen, liittyvät yleisimmät kosketuslajit olivat halaaminen, sylissä pitäminen, silittäminen ja pussaaminen. Muihin myönteisiin tunteisiin liittyi eniten halaamista, sylissä pitämistä ja silittämistä, sekä innostuksen osalta naputtelua ja näpräämistä. Muista kielteisistä tunteista vihaan liittyi eniten lyömistä, repimistä ja heittämistä, suruun halaamista, epätoivoon puristamista ja jännitykseen halaamista ja taputtamista. Antisosiaalisissa ja muissa kielteisissä tunteissa kosketus kohdistui ensisijaisesti esineeseen ja itseen, kun taas prososiaalisissa ja muissa myönteisissä tunteissa omaan kumppaniin ja lapseen. Esineen koskettaminen oli yhteydessä erityisesti jännitykseen ja inhoon, ja itsen koskettaminen vihaan, suruun, epätoivoon sekä häpeään. Kokonaisuudessaan kosketusta liittyi eniten seuraaviin tunteisiin: rakkaus, onni, ilo, kiitollisuus, jännitys, viha ja suru.
Tutkimus kategorisoi tunteita ja kosketusta tavalla, joka mahdollistaa tulevaisuudessa aiheen tutkimisen monipuolisin tutkimusmenetelmin. Tunteiden ja kosketuksen tutkimuksessa on syytä huomioida monta näkökulmaa, sillä kosketus on varsin monimerkityksellinen ja vivahteikas nonverbaalin viestinnän muoto. Sen syvällinen ja intiimi luonne paitsi haastaa tutkijat myös tekee siitä tärkeän osan erityisesti läheisiä ihmissuhteita. Yhteenvetona voidaan todeta, että kosketus liittyy keskeisesti sekä ihmisten väliseen tunneviestintään että omaan tunnesäätelyyn. Vaikka tunteet ja kosketus ovat kulkeneet evolutiivisesti ihmislajin kehityksessä jo tuhansien vuosien ajan, aihe on yhä äärimmäisen ajankohtainen. Etäyhteyksien käytön, yksinäisyyden ja mielenterveyden häiriöiden yleistyessä erityisesti pandemia-aikana tunteiden ja kosketuksen välisen yhteyden huomioiminen niin tutkimuksessa kuin arkielämässä on tärkeämpää kuin koskaan ennen.