Työhyvinvointi yhteis- ja yksinopettajien kokemana
Lajunen, Helmi (2023)
Lajunen, Helmi
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209395
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan työhyvinvointia yhteis- ja yksinopettajien kokemana. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena yhteis- ja yksinopettajat kokevat työhyvinvointinsa. Samalla tutkimuksessa selvitetään, mitkä asiat kummassakin opetusmuodossa lisäävät tai heikentävät työhyvinvointia opettajien kokemusten mukaan. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kartoittamaan työhyvinvoinnin kokemuksissa mahdollisesti esiintyviä eroja eri opetusmuotojen välillä. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen tutkimus.
Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 26 peruskoulun 1–6-vuosiluokilla toimivaa opettajaa. Opettajista 11 toimi yhteisopettajina ja 15 yksinopettajina. Tutkittavien vastausten analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja luokittelua. Osa aineistosta kvantifioitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään erityisesti teoriaa psykologisista perustarpeista sekä teoriaa työn imusta. Työhyvinvoinnin määrittelemisessä käytetään työhyvinvoinnin jakoa subjektiiviseen ja objektiiviseen hyvinvointiin. Lisäksi teoriaosuudessa pyritään avaamaan yhteisopettajuuden käsitettä.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu työhyvinvoinnin moninainen luonne. Työhyvinvoinnin kokemukset ja työhyvinvointiin vaikuttavat asiat eivät näyttäytyneet opettajien keskuudessa samanlaisina, vaan tuloksissa ilmeni hajontaa niin opettajaryhmien välillä kuin ryhmien sisälläkin. Työhyvinvoinnin kokemuksia tarkastellessa huomattiin, että vaikka kokemukset työhyvinvoinnista vaihtelivat paljon yksilöiden välillä, opettajan työtä pidettiin aineistossa kuitenkin melko yleisesti kuormittavana ja vaativana, mutta myös merkityksellisenä työnä. Tutkimuksen tärkeinä tuloksina ovat myös opettajien työhön ja työmuotoihin liittyvät tekijät, jotka opettajien kokemusten mukaan joko lisäävät tai heikentävät heidän työhyvinvointiaan. Tuloksissa on havaittavissa melko selvä yhteys psykologisten perustarpeiden täyttymisen vaikutuksista työhyvinvoinnin kokemuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaankin hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin tukemisessa.
Tutkielman aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 26 peruskoulun 1–6-vuosiluokilla toimivaa opettajaa. Opettajista 11 toimi yhteisopettajina ja 15 yksinopettajina. Tutkittavien vastausten analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua ja luokittelua. Osa aineistosta kvantifioitiin. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään erityisesti teoriaa psykologisista perustarpeista sekä teoriaa työn imusta. Työhyvinvoinnin määrittelemisessä käytetään työhyvinvoinnin jakoa subjektiiviseen ja objektiiviseen hyvinvointiin. Lisäksi teoriaosuudessa pyritään avaamaan yhteisopettajuuden käsitettä.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu työhyvinvoinnin moninainen luonne. Työhyvinvoinnin kokemukset ja työhyvinvointiin vaikuttavat asiat eivät näyttäytyneet opettajien keskuudessa samanlaisina, vaan tuloksissa ilmeni hajontaa niin opettajaryhmien välillä kuin ryhmien sisälläkin. Työhyvinvoinnin kokemuksia tarkastellessa huomattiin, että vaikka kokemukset työhyvinvoinnista vaihtelivat paljon yksilöiden välillä, opettajan työtä pidettiin aineistossa kuitenkin melko yleisesti kuormittavana ja vaativana, mutta myös merkityksellisenä työnä. Tutkimuksen tärkeinä tuloksina ovat myös opettajien työhön ja työmuotoihin liittyvät tekijät, jotka opettajien kokemusten mukaan joko lisäävät tai heikentävät heidän työhyvinvointiaan. Tuloksissa on havaittavissa melko selvä yhteys psykologisten perustarpeiden täyttymisen vaikutuksista työhyvinvoinnin kokemuksiin. Tutkimuksen tuloksia voidaankin hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin tukemisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]