Läpinäkyvyys investointipäätöksenteossa: Tarkastelussa Neste Oyj
Ståhle, Roope (2022)
Ståhle, Roope
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212209390
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan läpinäkyvyyttä yrityksen investointipäätöksenteossa ja siitä raportoitaessa. Läpinäkyvyydestä on tullut yksi yritystoiminnan edellytyksistä viime vuosikymmeninä. Sen vaikutukset ovat suuria, ja pahimmillaan sen puute on myötävaikuttanut jopa talouskriisien syntyyn. Myös kuluttajat, omistajat ja sijoittajat ovat alkaneet vaatia läpinäkyvyyttä tahoilta, joiden kanssa ovat tekemisissä. Näistä syistä läpinäkyvyydellä on suuri merkitys niin yksittäiselle yritykselle kuin valtioidenkin talouksille.
Tutkimus toteutetaan analysoimalla Neste Oyj:tä kohdeyhtiönä. Neste on suomalainen, kansainvälisesti toimiva polttoaineiden valmistaja. Yhtiö on päättänyt investoida uuteen polttoainejalostamoon. Jalostamo päätettiin sijoittaa Alankomaiden Rotterdamiin, Porvoon jäädessä kilpailussa toiselle sijalle. Suomen valtiolla on yhtiössä merkittävä vähemmistöomistus.
Tutkielman teoreettinen osuus rakentuu tutkimuskirjallisuudesta läpinäkyvyyden saralla. Lisäksi osiossa käsitellään valtio-omisteisuuden vaikutuksia sekä investointiprosessin ja -päätöksenteon vaiheita. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä läpinäkyvyyden ilmenemisestä yrityksen raportoidessa investointiprosessista sidosryhmilleen. Tutkimuksen empiirinen materiaali on koottu Nesteen julkaisemista raporteista. Kohdeyrityksen materiaaleja analysoidaan teoriaohjaavalla menetelmällä ja aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että läpinäkyvyyden taso Nesteen raportoinnissa vaihtelee informaation luokan suhteen. Taloudellisista ja kapasiteettiin liittyvää informaatiota raportoitiin niukasti. Ei-numeerisista tiedoista puolestaan raportoitiin laaja-alaisemmin. Strategisesta informaatiosta raportoidessa ei jaettu varsinaisesti uutta tietoa, mutta sitä käytettiin sitomaan hanke Nesteen yleiseen strategiaan. Tutkimuksessa havaittiin myös jännite sidosryhmien ja yrityksen välille. Yrityksellä on velvollisuus raportoida toimintaansa liittyvää tietoa, ja sidosryhmillä on oikeus informaatioon. Toisaalta raportoinnin laajuutta ei ole määritelty, eikä yritykseltä liene kohtuullista vaatia raportointia esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisen kustannuksella. Tutkimuksessa tunnistettiin myös läpinäkyvyyden arvioinnin ongelmallisuus johtuen informaation puutteesta ja käsitteen subjektiivisuudesta.
Tutkimus toteutetaan analysoimalla Neste Oyj:tä kohdeyhtiönä. Neste on suomalainen, kansainvälisesti toimiva polttoaineiden valmistaja. Yhtiö on päättänyt investoida uuteen polttoainejalostamoon. Jalostamo päätettiin sijoittaa Alankomaiden Rotterdamiin, Porvoon jäädessä kilpailussa toiselle sijalle. Suomen valtiolla on yhtiössä merkittävä vähemmistöomistus.
Tutkielman teoreettinen osuus rakentuu tutkimuskirjallisuudesta läpinäkyvyyden saralla. Lisäksi osiossa käsitellään valtio-omisteisuuden vaikutuksia sekä investointiprosessin ja -päätöksenteon vaiheita. Tutkimus on suoritettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä läpinäkyvyyden ilmenemisestä yrityksen raportoidessa investointiprosessista sidosryhmilleen. Tutkimuksen empiirinen materiaali on koottu Nesteen julkaisemista raporteista. Kohdeyrityksen materiaaleja analysoidaan teoriaohjaavalla menetelmällä ja aineiston analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että läpinäkyvyyden taso Nesteen raportoinnissa vaihtelee informaation luokan suhteen. Taloudellisista ja kapasiteettiin liittyvää informaatiota raportoitiin niukasti. Ei-numeerisista tiedoista puolestaan raportoitiin laaja-alaisemmin. Strategisesta informaatiosta raportoidessa ei jaettu varsinaisesti uutta tietoa, mutta sitä käytettiin sitomaan hanke Nesteen yleiseen strategiaan. Tutkimuksessa havaittiin myös jännite sidosryhmien ja yrityksen välille. Yrityksellä on velvollisuus raportoida toimintaansa liittyvää tietoa, ja sidosryhmillä on oikeus informaatioon. Toisaalta raportoinnin laajuutta ei ole määritelty, eikä yritykseltä liene kohtuullista vaatia raportointia esimerkiksi liikesalaisuuksien paljastumisen kustannuksella. Tutkimuksessa tunnistettiin myös läpinäkyvyyden arvioinnin ongelmallisuus johtuen informaation puutteesta ja käsitteen subjektiivisuudesta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]