Sidosyksikköaseman edellytykset julkisissa hankinnoissa : tarkastelussa Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n välinen suhde

Abstract

Mediassa on kuluvan vuoden aikana kirjoitettu runsaasti julkisyhteisöjen, erityisesti kuntien ja kaupunkien tekemistä sidosyksikköhankinnoista. Sidosyksikköhankinnat on vapautettu hankintalaissa julkisia hankintoja koskevasta kilpailutusvelvollisuudesta, sillä sidosyksiköt nähdään osana hankintoja tekeviä julkisyhteisöjä. Sidosyksikkö on tyypillisesti kunnan, kuntayhtymän tai kaupungin omistama osakeyhtiö. Tutkimuksen tavoitteena on ensinnäkin selvittää sidosyksikkösääntelyn sisältö. Toisena tavoitteena on tarkastella paljon esillä olleen Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n välistä suhdetta sidosyksikkösääntelyn näkökulmasta ja arvioida sidosyksikköaseman edellytysten toteutumista.

Hankintalain mukaan hankintayksikön tulee voida käyttää sidosyksikössä määräysvaltaa, sidosyksikön liiketoiminnan tulee suuntautua pääosin hankintayksikköön eikä sidosyksikössä saa olla vierasta pääomaa. Näistä edellytyksistä erityisesti määräysvalta on aiheuttanut tulkintavaikeuksia, ja asiasta löytyy runsaasti EUT:n ennakkoratkaisuja. Tutkielmassa on usean ennakkoratkaisun avulla tarkasteltu sidosyksikköaseman edellytyksiä. Selvimmäksi nouseva tulkintaohje on, ettei pelkkä hankintayksikön omistusosuus riitä todentamaan määräysvaltaa, vaan määräysvallan on oltava tosiasiallista. Toiseksi tarkastelussa huomataan, että huomiota tulee kiinnittää myös hankintayksiköiden yhteisen määräysvaltaan ja intressien yhteneväisyyteen.

Helsingin ja Sarastia Oy:n välisen suhteen arvioinnissa huomionarvoista on, ettei Helsingin kaupungin määräysvallalle löydy tarkastelussa EUT:n ratkaisukäytännön edellyttämiä todisteita. Helsingin kaupungin rooli Sarastiassa rajoittuu 0,04 %:n omistusosuuteen sekä neuvottelukunnassa vaikuttamiseen. Neuvottelukunnan antamille ohjeille ja määräyksille ei kuitenkaan ole annettu yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa sitovaa merkitystä. Tutkielma arvioi siten, että Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n välinen suhde ei täytä sidosyksikkösuhteen edellytyksiä.

Tutkielma on tehty lainopillisin metodein eli vallitsevaa oikeustilaa systematisoiden. Aineistona on käytetty hankintalakia ja -direktiiviä, Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) ennakkoratkaisuja, oikeuskirjallisuutta sekä Helsingin kaupungin ja Sarastia Oy:n sivuilta löytyviä materiaaleja ja asiakirjoja.