Direktiiviehdotus globaalista minimiverosta – Euroopan komission ratkaisu kansainvälisen verotuksen haasteisiin
Sandmark, Henrik (2022)
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212189288
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212189288
Tiivistelmä
Tämä tutkimus keskittyy Euroopan komission julkaisemaan direktiiviehdotukseen (EU) 2021/0433, joka on annettu 22. päivänä joulukuuta 2021 monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamisesta unionissa. Jatkossa siitä käytetään lyhyempää nimitystä direktiiviehdotus. Tutkimuksessa pyritään selvittämään oikeusdogmaattisia tapoja hyödyntämällä, miten direktiiviehdotusta sovelletaan erityisesti eurooppalaisen monikansallisen yrityksen näkökulmasta. Direktiiviehdotus perustuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (The Organisation for Economic Co-operation and Development, jatkossa OECD) julkaisemaan kahden pilarin malliin, jossa pilari 2 koskee globaalia minimiveroa. Direktiiviehdotus sisältää OECD:n mallisääntöjen tapaan pääsäännöksi luonnehditun tuloksilukemissäännön sekä sen taustasäännön, eli aliverotettujen suoritusten säännön.
Pääasialliseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Miten Euroopan komission direktiiviehdotus konsernien minimiverosta implementoidaan Eurooppaan?” Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen käyttämällä lähteinä kattavasti OECD:n ja Euroopan komission julkaisemia raportteja, tiedotteita ja ohjeita. Lähdeaineiston pohjana toimii Euroopan komission direktiiviehdotus ja OECD:n mallisäännöt, mallisääntöjen kommentaari sekä esimerkkitapauksista koostettu raportti.
Tutkimuksen toisessa luvussa perehdytään syvällisemmin OECD:n julkaisemiin mallisääntöihin, joiden tavoitteena on estää haitallista verokilpailua valtioiden välillä luomalla kansainvälisesti hyväksytty yrityksiin kohdistuva minimiverotaso. OECD:n mallisääntöjen mukainen minimiverotaso on 15 prosenttia. Mallisääntöjen soveltamisalaan kuuluvalla konsernilla tulee olla yli 750 miljoonaa euroa liikevaihtoa konsolidoidun tilinpäätöksen mukaan vähintään kahtena viimeisestä neljästä vuodesta. Mikäli konsernin jokin yksiköistä jää alle minimiverotason, tulee siihen sovellettavaksi täydennysvero, josta on vastuussa tilanteesta riippuen yleensä konsernin ylimmän emoyksikön sijaintivaltio. Näitä eri tilanteita pyritään tutkimuksessa havainnollistamaan konkreettisin esimerkein, jotka auttavat hahmottamaan monimutkaista sääntelyä, kun pyritään selvittämään täydennysverovastuussa olevaa lainkäyttöaluetta.
Kolmannessa luvussa syvennytään Euroopan komission julkaisemaan direktiiviehdotukseen, joka on luotu OECD:n mallisääntöjen pohjalta. Verotuksen neutraliteettiperiaatteen mukaisesti mitä identtisemmät direktiiviehdotus ja mallisäännöt ovat, sitä vähemmän on odotettavissa tulkintaongelmia niitä sovellettaessa rinnakkain. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin perustellusti argumentoida kotimaisen täydennysveron tuovan mukanaan myös tulkintaongelmia, sillä se mahdollistaa, että alhaisen verotuksen lainkäyttöalue pitää täydennysverovastuun itsellään.
Pääasialliseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Miten Euroopan komission direktiiviehdotus konsernien minimiverosta implementoidaan Eurooppaan?” Tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen käyttämällä lähteinä kattavasti OECD:n ja Euroopan komission julkaisemia raportteja, tiedotteita ja ohjeita. Lähdeaineiston pohjana toimii Euroopan komission direktiiviehdotus ja OECD:n mallisäännöt, mallisääntöjen kommentaari sekä esimerkkitapauksista koostettu raportti.
Tutkimuksen toisessa luvussa perehdytään syvällisemmin OECD:n julkaisemiin mallisääntöihin, joiden tavoitteena on estää haitallista verokilpailua valtioiden välillä luomalla kansainvälisesti hyväksytty yrityksiin kohdistuva minimiverotaso. OECD:n mallisääntöjen mukainen minimiverotaso on 15 prosenttia. Mallisääntöjen soveltamisalaan kuuluvalla konsernilla tulee olla yli 750 miljoonaa euroa liikevaihtoa konsolidoidun tilinpäätöksen mukaan vähintään kahtena viimeisestä neljästä vuodesta. Mikäli konsernin jokin yksiköistä jää alle minimiverotason, tulee siihen sovellettavaksi täydennysvero, josta on vastuussa tilanteesta riippuen yleensä konsernin ylimmän emoyksikön sijaintivaltio. Näitä eri tilanteita pyritään tutkimuksessa havainnollistamaan konkreettisin esimerkein, jotka auttavat hahmottamaan monimutkaista sääntelyä, kun pyritään selvittämään täydennysverovastuussa olevaa lainkäyttöaluetta.
Kolmannessa luvussa syvennytään Euroopan komission julkaisemaan direktiiviehdotukseen, joka on luotu OECD:n mallisääntöjen pohjalta. Verotuksen neutraliteettiperiaatteen mukaisesti mitä identtisemmät direktiiviehdotus ja mallisäännöt ovat, sitä vähemmän on odotettavissa tulkintaongelmia niitä sovellettaessa rinnakkain. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin perustellusti argumentoida kotimaisen täydennysveron tuovan mukanaan myös tulkintaongelmia, sillä se mahdollistaa, että alhaisen verotuksen lainkäyttöalue pitää täydennysverovastuun itsellään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]