”Siitä tuli sellainen kokemus, että sillä on oikeesti merkitystä”: Tutkimus Satakunnan kansalaiskeskustelusta kansalaisia osallistavana menetelmänä
Taavila, Anna (2022)
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212169275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212169275
Tiivistelmä
Perinteinen vaali- tai puolueosallistuminen ei mahdollista aina parhaalla tavalla kansalaisten osallistumista päätöksentekoon, joten kansalaisten osallistamiseksi päätöksentekoon on kehitetty uudenlaisia tapoja. Perinteisen demokratian haasteisiin on kehitetty erilaisia suoran ja deliberatiivisen osallistumisen mahdollistavia demokratiainnovaatioita, joiden tarkoituksena on tuoda tavalliset kansalaiset mukaan heitä koskevaan poliittiseen päätöksentekoon.
Tässä tutkielmassa on tarkoituksena tuottaa tietoa kansalaiskeskustelun onnistumisesta kansalaisia osallistavana menetelmänä. Kansalaiskeskustelun onnistumista tarkastellaan Satakunnassa syksyllä 2020 järjestetyn kansalaiskeskustelun avulla. Satakunnan kansalaiskeskustelun tavoitteena oli saada aikaan puntaroitu mielipide koskien Satakunnan uutta maakuntasuunnitelmaa. Keskustelun järjestämisestä vastasi PALO research, ja keskustelut järjestettiin kokonaan etäyhteydellä, Zoomin välityksellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten osallistujat kokivat kansalaiskeskustelun, ja tutkimuskysymys on, miten Satakunnan kansalaiskeskustelu onnistui kansalaisia osallistavana menetelmänä.
Tutkielma pyrkii tarkastelemaan kansalaiskeskustelun onnistumista deliberatiivisille prosesseille määriteltyjen kriteerien kautta. Tarkastelun teoreettinen viitekehys rakentuukin deliberatiivisen demokratian määrittelyn ja kriteereiden kautta. Tutkielman primääriaineisto koostuu Satakunnan kansalaiskeskustelun 17 osallistujalle pidetyistä teemahaastattelusta. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä loppuvuodesta 2020. Haastatteluaineiston lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty PALOn osallistujille järjestämän loppukyselyn määrällisiä aineistoja. Aineistoa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Analyysin mukaan lähes kaikki osallistujat ja haastateltavat olivat tyytyväisiä kansalaiskeskusteluun ja osallistuisivat uudelleen, vaikka he eivät uskoneet osallisuudellaan olleen vaikutusta varsinaiseen maakuntasuunnitelman muotoutumiseen. Tutkimustulosten mukaan kansalaiskeskustelu toimii kansalaisia osallistavana menetelmänä, joka onnistuu kokoamaan osallistujien mielipiteitä. Menetelmän tulokset tulisi kuitenkin sitoa vahvemmin varsinaiseen päätöksentekoon kansalaisten sitouttamiseksi menetelmään. Osallistujien osallisuudella tulee olla todellista vaikuttavuutta, ja menetelmän käytössä tulee jatkossakin kiinnittää huomiota inklusiivisuuden ja deliberatiivisen keskustelun turvaamiseen. Fasilitaattoreiden valinnalla ja koulutuksella on keskeinen rooli deliberatiivisen keskustelun kriteereiden toteutumisessa.
Tutkimuksen perusteella positiivinen osallistumisen kokemus lisää halukkuutta osallistua uudelleen ja olla vaikuttamassa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tutkimus osoittaa, että deliberatiivisen keskustelun kriteerien toteuttaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, mutta myös sen, että osallistujien suunnalta menetelmälle on kysyntää, sillä osallistujat näkevät kansalaiskeskustelun olevan kansalaisten osallistamisen mahdollistaja.
Tässä tutkielmassa on tarkoituksena tuottaa tietoa kansalaiskeskustelun onnistumisesta kansalaisia osallistavana menetelmänä. Kansalaiskeskustelun onnistumista tarkastellaan Satakunnassa syksyllä 2020 järjestetyn kansalaiskeskustelun avulla. Satakunnan kansalaiskeskustelun tavoitteena oli saada aikaan puntaroitu mielipide koskien Satakunnan uutta maakuntasuunnitelmaa. Keskustelun järjestämisestä vastasi PALO research, ja keskustelut järjestettiin kokonaan etäyhteydellä, Zoomin välityksellä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten osallistujat kokivat kansalaiskeskustelun, ja tutkimuskysymys on, miten Satakunnan kansalaiskeskustelu onnistui kansalaisia osallistavana menetelmänä.
Tutkielma pyrkii tarkastelemaan kansalaiskeskustelun onnistumista deliberatiivisille prosesseille määriteltyjen kriteerien kautta. Tarkastelun teoreettinen viitekehys rakentuukin deliberatiivisen demokratian määrittelyn ja kriteereiden kautta. Tutkielman primääriaineisto koostuu Satakunnan kansalaiskeskustelun 17 osallistujalle pidetyistä teemahaastattelusta. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä loppuvuodesta 2020. Haastatteluaineiston lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty PALOn osallistujille järjestämän loppukyselyn määrällisiä aineistoja. Aineistoa tarkastellaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Analyysin mukaan lähes kaikki osallistujat ja haastateltavat olivat tyytyväisiä kansalaiskeskusteluun ja osallistuisivat uudelleen, vaikka he eivät uskoneet osallisuudellaan olleen vaikutusta varsinaiseen maakuntasuunnitelman muotoutumiseen. Tutkimustulosten mukaan kansalaiskeskustelu toimii kansalaisia osallistavana menetelmänä, joka onnistuu kokoamaan osallistujien mielipiteitä. Menetelmän tulokset tulisi kuitenkin sitoa vahvemmin varsinaiseen päätöksentekoon kansalaisten sitouttamiseksi menetelmään. Osallistujien osallisuudella tulee olla todellista vaikuttavuutta, ja menetelmän käytössä tulee jatkossakin kiinnittää huomiota inklusiivisuuden ja deliberatiivisen keskustelun turvaamiseen. Fasilitaattoreiden valinnalla ja koulutuksella on keskeinen rooli deliberatiivisen keskustelun kriteereiden toteutumisessa.
Tutkimuksen perusteella positiivinen osallistumisen kokemus lisää halukkuutta osallistua uudelleen ja olla vaikuttamassa heitä koskevaan päätöksentekoon. Tutkimus osoittaa, että deliberatiivisen keskustelun kriteerien toteuttaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, mutta myös sen, että osallistujien suunnalta menetelmälle on kysyntää, sillä osallistujat näkevät kansalaiskeskustelun olevan kansalaisten osallistamisen mahdollistaja.