Liikenneväylien korjausvelan kehitys Suomessa

Abstract

Väyläverkon rapautuminen uhkaa suomalaisen liikennejärjestelmän toimintaa ja kehitystä, ja tämä kehityssuunta on huomioitu laajasti niin politiikassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Liikenneväylien korjausvelka on rahamääreisenä mittarina helposti vertailtava ja monin tavoin käyttökelpoinen niin päätöksenteossa kuin ennustamisessakin, ja korjausvelan kehitystä seuraamalla voidaan saada käsitys väyläverkon kunnon muutoksista. Suomen väyläverkko on laaja kokonaisuus, johon kuuluvat sekä tie- että rataverkot ja vesiväylät. Korjausvelkaa muodostuu eri väylätyypeille erilaisin tavoin, joten korjausvelan kehitykseen voivat vaikuttaa useat tekijät. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää liikenneväylien korjausvelan kehitykseen mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä.

Tämä tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena hyödyntämällä kuusiportaista prosessimallia tutkimusaineiston valinnassa. Tutkimusaineistoon valittiin myös useita tutkimuksen aihealuetta käsitteleviä uutisartikkeleita, julkaisuja ja poliittisia ohjelmia. Tutkimusaineiston pohjalta luotiin tutkimukselle rakenne, jota hyödyntämällä pyritään löytämään vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen rakenne jakautuu kahteen osaan. Tutkimuksen perustana on teoriaosuus, jossa käydään läpi väyläverkon rakennetta ja liikenneväylien korjausvelan muodostumista. Teoriaosuuden jälkeen tutkimuksessa esitellään liikenneväylien korjausvelan kehitystä vuosina 2018—2022 ja mahdollisia tekijöitä kehityksen taustalla.

Tutkimus pystyy osoittamaan ajallisia yhtäläisyyksiä liikenneväylien korjausvelan kehityksen ja siihen mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden välillä. Tekijöihin lukeutuvat esimerkiksi muutokset ilmastossa, liikennemäärissä, rahoitustasossa ja korjausvelkalaskelman rakenteessa. Tekijöiden merkityksen suuruutta korjausvelan kehitykseen on kuitenkin tämän tutkimuksen perusteella vaikea arvioida. Tutkimuksen aikana löydettiin myös todisteita liikenneväylien korjausvelan käyttökelpoisuudesta niin politiikassa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Tutkimuksen tulosten pohjalta pystyttiin myös löytämään useita jatkotutkimusmahdollisuuksia ja näkökulmia, joiden kautta liikenneväylien korjausvelan kehitystä voi tutkia.