Tiedonhallinta hyvinvointialueiden tiedon laadun kehittämisessä

Abstract

Vuoden 2023 alussa tapahtuva Sote-uudistus johtaa mittaviin hallinnollisiin uudistuksiin. Soteuudistuksen myötä hyvinvointialueiden tietojohtamista ja kansallista sote-tietopohjaa kehitetään Toivo-ohjelmassa. Lisäksi hyvinvointialueen järjestämislaki (2021/612) 29 § määrää sote-alueiden velvollisuuden seurata palveluiden tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tiedon laadulla on suuri merkitys hyvinvointialueen tietojohtamisessa ja lain määräämien tehtävien toteuttamisessa. Hyvinvointialueen tiedon laatua voidaan kehittää sen tiedon hyödyntämisen prosessin vaiheissa: kirjaaminen, tiedonhankinta, käsittely, analyysi ja jakelu. Tämän työn tarkoituksena on selvittää miten tiedonhallintaa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden tiedon laadun kehittämisessä. Tiedonhallinta on toimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus on määrittää organisaation tietoon liittyvät käytännöt, toimintatavat, määritykset ja vastuut. Tiedonhallinnan merkitys on kasvanut yhä enemmän tiedon määrän kasvun myötä. Tutkimusongelmasta on muodostettu päätutkimuskysymys: Miten tiedonhallinnan avulla voidaan tukea hyvinvointialueen tiedon laadun kehittämistä? Työn keskeisiä käsitteitä on tiedonhallinta, tiedon laadun mittaaminen sekä VIRTA-arkkitehtuuri, johon sisältyy Data Vault 2.0 mukaisen Error Martin toteutus. Tämä tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen Finkin systemaattista kirjallisuuskatsausmallia. Poiketen Finkin mallin vaiheista aineistoa on haettu myös muualta kuin tieteellisistä tietokannoista. Hyvinvointialueiden nykytilaan liittyviä haasteita ja tiedon raportointiin liittyviä vaatimuksia löytyy kansallisten toimijoiden, kuten DigiFinland, THL ja Valvira, julkaisuista. Lisäksi Tilastokeskus on määrittänyt Tiedon laatukehikko -hankkeessa tiedon laatukriteerit, joita on hyödynnetty tutkimuksessa. Tiedonhallintaan liittyvä aineisto on enimmäkseen englanninkielistä. Tutkimuksessa käsitellään ensiksi tiedonhallinnan teoriaa, jonka jälkeen määritetään hyvinvointialueiden tiedon hyödyntämisen prosessin vaiheet ja tiedon laatuun liittyvät haasteet. Tiedonhallinnan teoria jaettiin tiedonhallinnan kypsyystasoihin ja onnistumisen kriittisiin tekijöihin, tiedonhallinnan rooleihin, tiedonhallinnan prosesseihin ja periaatteisiin ja tiedon laatukriteereihin ja periaatteisiin. Tiedonhallinnan teorian jälkeen käsitellään hyvinvointialueiden tiedon käsittelemisen prosesseja ja tiedon laadun haasteita. Tutkimuksen tuloksena luotiin kokonaisuus, jota hyvinvointialueet voivat soveltaa tiedon laadun kehittämiseen. Tiedonhallinnan roolien ja päätösalueiden määrittämiseen voidaan hyödyntää RACI-taulukkoa. Tutkimustuloksissa RACI-taulukon roolit ja päätösalueet on yhdistetty jo olemassa oleviin hyvinvointialueen tiedon hyödyntämisen prosesseihin. Näin tekemällä tiedonhallinnan implementointi osaksi toimintaa tehdään mahdollisimman helpoksi. Jokaisessa päätösalueessa otetaan huomioon myös mitä tiedonhallinnan onnistumisen kriittisiä tekijöitä täytyy ottaa huomioon, jotta tiedonhallinnan toteutuminen onnistuu. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kirjaamiseen liittyvien prosessien, standardien ja vastuiden määrittämiseen, tietovarastossa laadun tarkistamiseen Error Martin avulla ja tiedon laadun mittaamiseen ja raportointiin.