Resilienssi suomalaisessa terveydenhuollossa : Tapaustutkimus informaation asymmetrian ja resilienssin välisestä yhteydestä

Abstract

Maaliskuussa 2020 koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio julistettiin pandemiaksi, ja valtaosa maailman maista päätyi ottamaan käyttöön erilaisia rajoitustoimia terveydenhuollon toimintakyvyn varmistamiseksi. Kyberhyökkäykset ovat digitalisaation myötä yhä arkipäiväisempi ja ajankohtaisempi uhka, joka koskettaa enenevissä määrin myös terveydenhuoltoa, kun yhä useammat toiminnot ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Näiden sekä monien muiden terveydenhuoltoa koskettavien uhkien myötä terveydenhuollon kriisivalmius on hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe, jotta tulevaisuudessa terveydenhuoltojärjestelmä pystyy vastaamaan yhä monimutkaistuvimpiin uhkiin ja kriiseihin. Nykypäivänä lähes muodikkaana terminä tunnettu resilienssi tarjoaa näkökulman siihen, mitä kriisivalmius tarkoittaa modernissa kontekstissa, kun enää pelkkä ennalta varautuminen ei riitä turvaamaan järjestelmän toimintakykyä kriisitilanteessa. Tässä diplomityössä tutkittiin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä sekä erityisesti sitä, miten informaation asymmetria vaikuttaa siihen. Nimensä mukaisesti informaation asymmetria viittaa tilanteeseen, jossa informaatio on epäsymmetrisesti jakautunut sitä hyödyntävien osapuolten välille, jolloin kaikilla informaationvaihdon osapuolilla ei ole käytettävissään yhtä paljon tai yhtä laadukasta informaatiota. Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin terveydenhuoltojärjestelmää sekä kansallisella että organisaatiotasolla dokumenttianalyysin keinoin. Kansallisen tason tarkastelussa kriisivalmiuden kontekstina oli koronapandemia ja organisaatiotasolla kyberhyökkäykset. Dokumenttianalyysissa analysoitiin laajemmin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kriisivalmiutta tutkivan RECPHEALS-hankkeen aineistoja. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ensin kirjallisuuden avulla kattava käsitys siitä, mitä resilienssi ja informaation asymmetria ilmiöinä ovat ja mikä yhteys näiden välillä voi mahdollisesti olla. Kirjallisuuden avulla resilienssistä pystyttiin tunnistamaan neljä keskeistä elementtiä, joista se useimpien määritelmien mukaan muodostuu: varautuminen, tieto, sopeutumiskyky sekä henkilöstö. Informaation asymmetria johtuu kirjallisuuden perusteella hyvin usein rakenteellisista esteistä informaation kululle sekä eroista tiedon laadussa ja kyvyssä tulkita sitä. Kummankin ilmiön määrittely, tarkastelun rajaus sekä kirjallisuuden perusteella muodostettu teoreettinen yhteys ilmiöiden välillä mahdollisti sen, että eri tutkimusten tarpeisiin alun perin tehtyjä haastatteluita pystyttiin hyödyntämään tämän tutkimuksen tarpeisiin onnistuneesti. Tämän tutkimuksen uutuusarvo on nimenomaan informaation asymmetrian ja resilienssin yhteyden tarkastelussa, sillä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen aikana ei kyetty löytämään muita vastaavia tutkimuksia. Tapaustutkimuksen perusteella informaation asymmetriaa ilmenee kaikkien neljän resilienssin elementin yhteydessä ja kaikista eniten tietoon, tiedon kulkuun sekä sopeutumiskykyyn liittyen. Vaikutuksen ovat suurelta osin negatiivisia, mutta tutkimuksen perusteella on myös joitakin tilanteita, joissa informaation asymmetrian ylläpitäminen edistää resilienssiä. Tutkimus onnistui tuottamaan paljon uutta tietoa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä vastata erilaisiin kriiseihin sekä niistä haasteista, jotka ovat heikentäneet ja voivat tulevaisuudessa heikentää järjestelmän resilienssiä. Tutkimuksen tulokset olivat myös linjassa kirjallisuuden kanssa ja täydensivät sitä erityisesti hyödyllisen informaation asymmetrian osalta. Tutkimuksen perusteella kaikkien informaatiovaihdon osapuolten pyrkimys informaation asymmetrian vähentämiseen mahdollistaa järjestelmän korkeamman resilienssin. Erityisesti varautumisjärjestelmän ongelmakohtien ja varautumiseen liittyvien oletusten tutkiminen on tämän tutkimuksen perusteella erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen jatkotutkimusaihe.