Kokonaisharkinta osana työoikeudellisen aseman muodostumista
Pelkonen, Leo (2022)
Pelkonen, Leo
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212169246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212169246
Tiivistelmä
Työn tekemisen muodot ovat yhteiskunnassamme lisääntyneet digitalisaation, alustatalouden ja keikkatalouden myötä. Työtä tehdään yhä usemmin muussa kuin kokoaikaisessa työsuhteessa. Yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet tarvetta vallitsevan työlainsäädännön selkeyttämiselle, minkä vuoksi aihetta onkin käsitelty yhteiskunnallisen keskustelun lisäksi myös esimerkiksi hallitusohjelmassa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten työoikeudellinen asema muodostuu vallitsevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön puitteissa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kokonaisharkinnan asemaa oikeudellisessa arvioinnissa sekä mahdollisten lain muutosten vaikutusta yritysten ja työn suorittajien toimintaympäristöön. Tarkastelu toteutetaan lainopin keinoin tutkimalla lainsäädännön lisäksi oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta.
Työoikeudessa työoikeudellisen suojan piiriin kuuluminen on pitkälti kiinni TSL 1:1§:n mukaisen soveltamisalamääritelmän täyttymisestä. Tämän vuoksi tutkielmassa käydään läpi juuri soveltamisalamääritelmää ja siihen kuuluvien tunnusmerkkien merkitystä oikeudellisessa ratkaisussa. Työsuhteen tunnusmerkeistä kaikkien on täytyttävä samaan aikaan, jotta kyse voi olla työsuhteesta. Tunnusmerkeistä kaikki siis vaikuttavat lopullisen ratkaisun tekemiseen, mutta tärkeimmäksi on oikeudellisessa ratkaisussa noussut työnantajan johto- ja valvontaoikeuden olemassaolo.
Työsuhteen ja yrittäjänä tehtävän työn viimesijainen erottelu tapahtuu kokonaisharkinnan kautta. Kokonaisharkintaa on oikeuskäytännössä käytetty jo pitkään, vaikka sitä ei ole erikseen kirjattu lakiin. Kokonaisharkinnan aseman selkeyttämiseksi tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten kokonaisharkinnan kautta tapahtuva ratkaisu muodostuu. Tutkimuksen perusteella kokonaisharkinnan kirjaaminen osaksi työsopimuslakia tulee todennäköisesti selkeyttämään soveltamisalamääritelmää ja ehkäisemään työsuhteen naamiointia muuksi kuin työsuhteeksi. Soveltamisalamääritelmään ei otettu lakimuutoksen yhteydessä kieltoa työsuhteen naamioinnista, eikä mainintaa työnantajavelvoitteiden kiertämistarkoituksen merkityksestä, jolle on annettu merkitystä oikeuskäytännössä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten työoikeudellinen asema muodostuu vallitsevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön puitteissa. Lisäksi tutkielmassa käsitellään kokonaisharkinnan asemaa oikeudellisessa arvioinnissa sekä mahdollisten lain muutosten vaikutusta yritysten ja työn suorittajien toimintaympäristöön. Tarkastelu toteutetaan lainopin keinoin tutkimalla lainsäädännön lisäksi oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta.
Työoikeudessa työoikeudellisen suojan piiriin kuuluminen on pitkälti kiinni TSL 1:1§:n mukaisen soveltamisalamääritelmän täyttymisestä. Tämän vuoksi tutkielmassa käydään läpi juuri soveltamisalamääritelmää ja siihen kuuluvien tunnusmerkkien merkitystä oikeudellisessa ratkaisussa. Työsuhteen tunnusmerkeistä kaikkien on täytyttävä samaan aikaan, jotta kyse voi olla työsuhteesta. Tunnusmerkeistä kaikki siis vaikuttavat lopullisen ratkaisun tekemiseen, mutta tärkeimmäksi on oikeudellisessa ratkaisussa noussut työnantajan johto- ja valvontaoikeuden olemassaolo.
Työsuhteen ja yrittäjänä tehtävän työn viimesijainen erottelu tapahtuu kokonaisharkinnan kautta. Kokonaisharkintaa on oikeuskäytännössä käytetty jo pitkään, vaikka sitä ei ole erikseen kirjattu lakiin. Kokonaisharkinnan aseman selkeyttämiseksi tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten kokonaisharkinnan kautta tapahtuva ratkaisu muodostuu. Tutkimuksen perusteella kokonaisharkinnan kirjaaminen osaksi työsopimuslakia tulee todennäköisesti selkeyttämään soveltamisalamääritelmää ja ehkäisemään työsuhteen naamiointia muuksi kuin työsuhteeksi. Soveltamisalamääritelmään ei otettu lakimuutoksen yhteydessä kieltoa työsuhteen naamioinnista, eikä mainintaa työnantajavelvoitteiden kiertämistarkoituksen merkityksestä, jolle on annettu merkitystä oikeuskäytännössä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]