"Monet terveiset täältä korvesta" – Kirjeet ihmissuhteiden ylläpidon välineinä jatkosodassa: Vertaileva tapaustutkimus kahden sotilaan kirjeenvaihdosta kotirintamalle
Koivulahti, Eeva (2022)
Koivulahti, Eeva
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212159229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212159229
Tiivistelmä
Jatkosodan aikana lähetetyt kirjeet ovat toimineet elintärkeänä viestintäkeinona rintaman ja kodin välillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahta eri sotilasta, jotka tulevat erilaisista taustoista. Nuorempi mies tulee porvarillisesta perheestä ja kirjoittaa äidilleen. Vanhempi mies on toiminut ennen sotaa maanviljelijänä, ja hän on kirjoittanut vaimolleen. Tutkimuskysymykset muotoutuvat siten, millaisia asioita kahden eri sotilaan kirjeissä nousee esiin ja kuinka ne eroavat toisistaan. Samalla keskitytään siihen, miten kirjeiden sisältö muuttuu jatkosodan kahden ensimmäisen vuoden 1941–1942 verrattuna sodan lohduttomiin perääntymistaisteluihin vuonna 1944.
Tutkielma on sota- ja kokemushistoriaa, ja se on toteutettu laadullisin menetelmin. Metodina on käytetty kirjeiden lähilukua ja tutkimusstrategiana toimii tapaustutkimus. Tutkielman tärkeimpinä lähteinä toimii alkuperäiset kirjeet jatkosodasta, joita on saatavilla Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistosta. Tapaustutkimus on oivallinen tapa tämänkaltaiseen tutkimukseen, sillä tässä tapauksessa se keskittyy vain kahteen eri henkilöön. Tällöin voi saada hypoteeseista poikkeavia tuloksia.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan pojat olivat yleisesti ottaen avoimempia äideilleen, kuin miehet vaimoilleen. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että näiden kahden eri sotilaan kirjoitukset eroavat toisistaan sisällöllisesti, sekä myös pituudeltaan. Pojan kirjeet äidilleen ovat lakonisia ja lyhyitä, eikä niissä käsitellä negatiivisia tunteita. Kirjeet ovat kovin arkipäiväisiä, sisältäen keskustelua säästä ja ruuasta. Vuoden 1944 kesällä maininnat sodasta ja sen päättymisestä kuitenkin lisääntyvät. Miehen kirjeet vaimolleen ovat useamman arkin pituisia. Ne ovat sisällöltään tunteikkaita, ja niissä on kerrottu ikävää kotia ja perhettä kohtaan. Kirjeissä neuvotaan usein vaimoa kotiasioissa. Niissä esiintyy myös sodan kyseenalaistamista alkaen vuoden 1941 kesäkuusta. Kesällä 1944 miehen teksteissä on alettu puhumaan Jumalasta ja jonkinlainen epätoivo on noussut esiin. Tutkimustulos on tiivistetysti se, että tutkimuskirjallisuuden avulla muodostetut hypoteesit eivät toteudu. Pojan kirjeet äidilleen ovat suppeita, ja vasta perääntymistaisteluiden aikaan avaudutaan sodasta hieman enemmän. Miehen kirjeet vaimolleen ovat hyvin avoimia ikävän, sodan kyseenalaistamisen ja epätoivon suhteen, mikä korostuu sodan päättymisen lähestyessä.
Tutkielma on sota- ja kokemushistoriaa, ja se on toteutettu laadullisin menetelmin. Metodina on käytetty kirjeiden lähilukua ja tutkimusstrategiana toimii tapaustutkimus. Tutkielman tärkeimpinä lähteinä toimii alkuperäiset kirjeet jatkosodasta, joita on saatavilla Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkistosta. Tapaustutkimus on oivallinen tapa tämänkaltaiseen tutkimukseen, sillä tässä tapauksessa se keskittyy vain kahteen eri henkilöön. Tällöin voi saada hypoteeseista poikkeavia tuloksia.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan pojat olivat yleisesti ottaen avoimempia äideilleen, kuin miehet vaimoilleen. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että näiden kahden eri sotilaan kirjoitukset eroavat toisistaan sisällöllisesti, sekä myös pituudeltaan. Pojan kirjeet äidilleen ovat lakonisia ja lyhyitä, eikä niissä käsitellä negatiivisia tunteita. Kirjeet ovat kovin arkipäiväisiä, sisältäen keskustelua säästä ja ruuasta. Vuoden 1944 kesällä maininnat sodasta ja sen päättymisestä kuitenkin lisääntyvät. Miehen kirjeet vaimolleen ovat useamman arkin pituisia. Ne ovat sisällöltään tunteikkaita, ja niissä on kerrottu ikävää kotia ja perhettä kohtaan. Kirjeissä neuvotaan usein vaimoa kotiasioissa. Niissä esiintyy myös sodan kyseenalaistamista alkaen vuoden 1941 kesäkuusta. Kesällä 1944 miehen teksteissä on alettu puhumaan Jumalasta ja jonkinlainen epätoivo on noussut esiin. Tutkimustulos on tiivistetysti se, että tutkimuskirjallisuuden avulla muodostetut hypoteesit eivät toteudu. Pojan kirjeet äidilleen ovat suppeita, ja vasta perääntymistaisteluiden aikaan avaudutaan sodasta hieman enemmän. Miehen kirjeet vaimolleen ovat hyvin avoimia ikävän, sodan kyseenalaistamisen ja epätoivon suhteen, mikä korostuu sodan päättymisen lähestyessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]