Shinjitsu wa itsumo hitotsu=There is always only one truth: How English and Finnish translations of Meitantei Conan are different from each other and how they are the same

Abstract

This thesis is about how foreignization and domestication strategies are used in the official Finnish and English translations of Detective Conan manga. I study how domestication and foreignization are used in these two translations. My main focus of this thesis was to find whether the translations used domestication and foreignization in the same places. For example, did both translations use domestication in puns and in dying messages. Dying message is one kind of wordplay that is only used in detective mangas. These two, puns and dying messages, appear in the manga quite often. I also observed whether the Finnish and the English translations used these two strategies to an approximately similar degree.

My initial assumption was that the English translation would generally use domestication more as the English audience would be larger than the Finnish. On the other hand, the Finnish translation more likely would use foreignization more because the assumed audience would be significantly smaller and more likely to know something about Japanese culture. In order to find out whether this was true I read 30 Detective Conan manga volume. I read them both in English and in Finnish.

As I was reading the volumes, I marked the examples of dying messages, wordplays and other things, I found in the volumes and categorized them either as domestication or foreignization. In the end I had 84 examples of domestication and foreignization. My initial assumption turned out to be wrong because the translations to both English and Finnish used domestication and foreignization to an approximately similar degree, but in different places.

Tässä tutkielmassa kerron, miten kotouttamista ja vieraannuttamista on käytetty Salapoliisi Conan -mangan englanninkielisessä ja suomenkielisessä käännöksessä. Tutkin erityisesti sanaleikkejä ja mangassa esiintyvää erityistä tekstilajia, kuolinviestiä. Kuolinviesti on yhdentyyppinen sanaleikki. Kuolinviesti -tekstilajia esiintyy vain japanilaisissa mangoissa. Tutkielmani pääpaino oli löytää, oliko vieraannuttamista ja kotouttamista käytetty näissä kahdessa eri käännöksessä samalla tavalla, esimerkiksi sanaleikeissä ja kuolinviesteissä, joita mangassa esiintyy yllättävän usein. Tutkin myös käytettiinkö kotouttamista ja vieraannuttamista saman verran näissä kahdessa eri käännöksessä.

Ensisijainen oletukseni oli, että englanninkielinen käännös käyttäisi enemmän kotouttamista, koska oletettu lukijakunta olisi paljon suurempi kuin Suomessa oleva lukijakunta ja luultavasti ei tuntisi japanilaista kulttuuria yhtä paljon. Suomessa taas kääntäjä voisi olettaa, että lukijakunta olisi pienempi, sillä suomenkielistä mangaa lukevia henkilöitä on vähemmän ja lukijakunta luultavasti tuntisi japanilaista kulttuuria edes jonkin verran. Suomalaiset mangan lukijat ovat keskimäärin varsin harrastuneita ja siksi tuntevat myös Japania ja japanilaista kulttuuria.

Saadakseni tarpeeksi materiaalia ja tietoja asiasta luin 30 mangakirjaa suomeksi ja englanniksi ja merkitsin samalla esimerkkejä muistiin. Nämä esimerkit sitten jaoin joko kotouttamiseen tai vieraannuttamiseen kuuluviksi. Ensisijainen oletukseni, että englanninkielinen käännös käyttäisi enemmän kotouttamista osoittautui kuitenkin vääräksi, sillä molemmat käännökset käyttivät vieraannuttamista ja kotouttamista saman verran, mutta eri paikoissa. Englanninkielinen käännös käytti kotouttamista enemmän nimissä ja joissakin kuolinviesteissä, kun taas suomenkielinen käännös käytti kotouttamista eniten kuolinviesteissä, mutta se oli esimerkiksi vieraannuttanut japanilaiset nimet.