"Harmony of technology, people and nature": The discourses of smartness in audiovisual branding of the Korean smart city

Abstract

The purpose of this study is to discover what kind of meanings are given to smartness in a Korean smart city branding video. Smart city is a multidimensional term that is given numerous different definitions depending on the emphasis of the researcher or project planner. In this research, smart city is understood as a contemporary urban development strategy, that aims at socio-economic, and sometimes environmental, improvements by incorporating information and communication technology into urban governance and urban planning. The meanings of smartness are examined by utilizing critical discourse studies, focusing not only on the meanings of smartness but also on the power relations within the discourses. Since the primary research material is an audiovisual video, in addition to critical discourse studies, iconographic analysis familiar from visual studies is applied to ensure a comprehensive analysis. Place branding serves as the theoretical framework for the research, accompanied by the concept of urban developmentalism, which provides background for the Korean context.

The chosen research material is a promotional video of the Busan Eco Delta Smart City, a project in South Korea, which presents a vision of what the future smart city will look like, what kind of services it provides, and what kind of people will live there. The video was published in 2019 on the official YouTube channel of the Korean Ministry of Land, Infrastructure, and Transport and is publicly viewable.

Based on the video, three discourses were created, each giving different kinds of meanings to smartness in the context of the smart city. These discourses were named as follows: smart comfort, smart development, and smart harmony. In the smart comfort discourse, smartness is understood as increased individual comfort. The second discourse, smart development, emphasizes the role of smartness as an advocate of economic growth and national development. The third discourse, smart harmony, understands smartness as creating order between the urban space and nature by utilizing technology. There exist different kinds of power relations within all of these discourses, which results in the exclusion of unfavorable actors, behaviors, and knowledge from discourse.

Based on the results, it can be concluded that the branding of the Busan Eco Delta Smart City project supports both the global place branding agenda and Korean urban developmentalism, which aims to shape the city into a manageable, productive, and aesthetic space. The goal is to strengthen the place's global brand, as well as to attract wealth and expertise to the city.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä älykkyydelle annetaan korealaisen älykaupungin promootiovideossa. Älykaupunki on moniulotteinen käsite, jolle annetaan lukuisia erilaisia määritelmiä riippuen tutkijan tai projektisuunnittelijan painotuksesta. Tässä tutkimuksessa älykaupunki määritellään kaupunkikehitysstrategiana, jonka tavoitteena on sosiaalisten, taloudellisten, ja joissain tapauksissa ympäristöllisten, hyötyjen saavuttaminen omaksumalla tieto- ja viestintäteknologiaa osaksi kaupunkihallintoa. Älykkyyden merkityksiä tarkastellaan kriittisen diskurssitutkimuksen kautta keskittyen diskursseista löytyvien merkitysten lisäksi myös diskurssien sisällä vallitseviin valtasuhteisiin. Aineiston sisältäessä sekä ääntä että kuvia, sovelletaan tutkimuksessa kriittisen diskurssitutkimuksen lisäksi kriittisestä visuaalisesta metodologiasta tuttua ikonografista analyysia kokonaisvaltaisen analyysin varmistamiseksi. Paikan brändäys toimii tutkimuksen viitekehyksenä, jota täydennetään Korean kontekstia taustoittavalla urbaanin kehityskeskeisyyden (eng. urban developmentalism) käsitteellä.

Tutkimusaineistona toimii korealaisen älykaupungin, Busan Eco Delta Smart Cityn, englanninkielinen promootiovideo, joka esittelee vision siitä, miltä älykaupunki tulee näyttämään, millaisia palveluita se tulee tarjoamaan ja millaisia ihmisiä siellä tulee asumaan. Video on julkaistu vuonna 2019 Korean maa-, infrastruktuuri- ja liikenneministeriön virallisella Youtube-kanavalla ja on vapaasti katsottavissa.

Aineistosta muodostettiin kolme diskurssia, jotka merkityksellistävät älykkyyttä älykaupungin kontekstissa erilaisin tavoin. Nämä diskurssit nimettiin seuraavasti: älykkyys mukavuutena, älykkyys kehityksenä sekä älykkyys harmoniana. Ensimmäisessä diskurssissa, älykkyys mukavuutena, älykkyys ymmärretään yksilön mukavuuden lisäämisenä. Toinen esiin noussut diskurssi, älykkyys kehityksenä, korostaa älykkyyden merkitystä talouskasvun ja kansallisen kehityksen edistäjänä. Kolmas diskurssi, älykkyys harmoniana, ymmärtää älykkyyden järjestyksen luomisena urbaanin tilan ja luonnon välillä hyödyntämällä teknologiaa. Kaikissa näissä diskursseissa esiintyy sisäisiä valtasuhteita, mikä johtaa epäsuotuisten toimijoiden, käyttäytymisen ja tiedon poissulkemiseen diskurssin ulkopuolelle.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Busan Eco Delta Smart Cityn promootiovideo tukee sekä globaalia paikan brändäysagendaa että Korealle ominaista urbaania kehityskeskeisyyttä, joiden pyrkimyksenä on muokata kaupunkia hallittavaksi, tuottavaksi ja esteettiseksi tilaksi. Tavoitteena on vahvistaa paikan globaalia brändiä, sekä houkutella vaurautta ja asiantuntijuutta kaupunkiin.