Aseveljeyden propagandaa : Saksalaiset TK-kuvissa jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan saksalaisista sotilaista otettuja tiedotuskomppaniakuvia jatkosodan hyökkäysvaiheen ajalta Suomen sisäisen propagandan ja aseveljeyden näkökulmista. Työssä tarkastellaan kuvien tapoja kuvata ja esittää saksalaisia sotilaita Suomessa, sekä tutkitaan, miten nämä kuvat mukailevat tai eroavat Päämajan antamista kuvausohjeista. Laajemmalla tasolla tutkielmassa analysoidaan, miten kuvat palvelivat Suomen propagandan pyrkimyksiä ja tarpeita saksalaisten suhteen oman kotiyleisönsä näkökulmasta.

Tutkimuksen aineistona on 49 hyökkäysvaiheen aikana otettua SA-kuva-arkiston kuvaa, joissa esiintyy Suomeen tulleita saksalaisia sotilaita. Päälähdeaineiston kuvia on tukemassa Päämajan ohjekäskyt tiedotuskomppanioille 1–50, joiden avulla kartoitetaan yleisesti kuvaamiseen annettuja ohjeita, sekä mahdollisia saksalaisia koskevia määräyksiä.

Kuvia analysoidaan ja lajitellaan Erwin Panofskyn kolmitasoista ikonografista menetelmää soveltaen, lajittelemalla kuvat käsiteltäviin teemoihin, sekä kytkemällä nämä teemat ja aihesisällöt jatkosodan aikaisiin propagandan tarpeisiin Suomessa. Kuvat lajitellaan sotilaallisen mahdin, ystävyyden, inhimillisyyden, kunnioituksen ja yhteisöllisyyden teemoihin.

Kuvissa esiintyy kaksijakoinen tulkinta saksalaisista ystävällisinä ja inhimillisinä aseveljinä, sekä sotilaallisesti vahvana ja ylväänä sotilasmahtina. Kuvien inhimillisyyden, ystävyyden ja yhteisöllisyyden teemojen tarkoituksena oli todennäköisesti kasvattaa suomalaisten luottamusta saksalaisiin ja siihen, että he kohtelisivat niin suomalaisia siviilejä kuin myös sotilashenkilöstöä tasavertaisina. Nämä teemat kohtaavat saksalaisten sotilaallisen mahdin korostamisen kuvissa, joiden tarkoituksena oli puolestaan tiedotuskomppaniakuvaajien toiminnan päämäärien mukaisesti nostattaa taistelutahtoa ja luottamusta voittoon sodassa Saksan rinnalla.