Myötätuntoteot lasten kuvakirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten myötätuntoteot näkyvät lasten kuvakirjoissa. Myötätuntotekoja tarkasteltiin sekä tekojen että niiden tekijöiden kautta. Myötätunnon kehittyminen on pohja kaikille tunnetaidoille, koska siihen liittyvä tunteiden tunnistaminen ja toisen tunteeseen eläytyminen ovat edellytys hyvälle vuorovaikutukselle ja tunnesäätelylle. Lastenkirjallisuus on yksi väylä toteuttaa tunnekasvatusta. Kirjallisuuden avulla lapset pystyvät käsittelemään myös vaikeampia asioita samaistumalla kirjojen henkilöihin ja tapahtumiin, mutta kuitenkin riittävän etäällä omasta kokemusmaailmastaan.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin myötätuntoa ja lastenkirjallisuutta. Myötätuntoteot ovat myötätunnon kolmivaiheisen prosessin viimeinen osa, jota edeltävät tunteen tunnistaminen sekä empatian herääminen. Myötätuntotekoja tutkiessa on ensin ymmärrettävä myötätunnon olemus. Lastenkirjallisuuden määrittelystä nousi tarkasteluun aineistoksi valikoituneet lasten kuvakirjat sekä lastenkirjallisuuden merkitys kasvatuksessa.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoksi valikoitui 20 lasten kuvakirjaa, joissa näkyi myötätunto merkittävästi. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä myötätuntotekoja tarkasteltiin koko aineistosta, teksteistä ja kuvista. Toisessa tutkimuskysymyksessä myötätuntotekoja etsittiin kuvista. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tutkittiin myötätuntotekojen tekijöitä ja kohteita edellisten tutkimuskysymysten tuloksiin peilaten.

Tutkimuksen tuloksena myötätuntoteot jakautuivat kahteen yläluokkaan: psyykkisiin ja fyysisiin myötätuntotekoihin. Yläluokat muodostuivat kahdeksasta alaluokasta, joita olivat sanalliset myötätuntoteot, erimielisyyksien sopiminen, sanallinen auttaminen, tunteen jakaminen, fyysinen ratkaisun keksiminen, myötätuntoinen kosketus, lohduttava teko ja pelastaminen. Nämä alaluokat muodostuivat 23 pelkistetystä ilmauksesta, jotka kuvasivat myötätuntotekoja. Myötätuntotekoja olivat esimerkiksi sanallinen lohdutus, anteeksipyyntö, halaus ja syliin ottaminen. Psyykkisiä myötätuntotekoja oli koko aineistossa noin kolmasosa enemmän, mutta fyysisiä tekoja löytyi kuvista enemmän. Myötätuntotekoja tekivät eniten lapset vertaissuhteissaan. Lapset olivat tekojen kohteena suurimmassa osassa aineistoa. Tulosten perusteella kirjoja voisi suositella varhaiskasvatuksen henkilöstölle empatian ja myötätunnon käsittelyyn ja tukemiseen.