Tilintarkastuksen rooli taloudellisten väärinkäytösten havaitsemisessa: Tilintarkastajan näkökulma
Partanen, Veera (2022)
Partanen, Veera
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212139117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212139117
Tiivistelmä
Taloudelliset väärinkäytökset ovat ajankohtainen tutkimusaihe, sillä niiden yleistyminen voidaan nähdä merkittävänä haasteena niin organisaatioille kuin koko yhteiskunnalle. Digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä taloudellisia väärinkäytöksiä pystytään tekemään eri tavoin ja väärinkäytösten tekijät reagoivat nopeasti organisaatioiden toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Taloudellisten väärinkäytösten aiheuttamat seuraukset ovat moninaisia niin yksilöille, yrityksille ja yhteiskunnalle, mutta kenties vakavimpina vaikutuksina voidaan pitää merkittäviä taloudellisia seurauksia, joita väärinkäytökset aiheuttavat. Tilintarkastaja voidaan nähdä yhtenä yrityksen puolueettomista ulkopuolisista toimijoista ja sidosryhmistä, joka pystyy omalla roolillaan vaikuttamaan taloudellisten väärinkäytösten havaitsemiseen. Perinteisenä pidettyä tilintarkastuksen tutkimusta voidaan pitää ajankohtaisena tutkimusteemana tarkastusalan yleisesti ollessa muutosten edessä 2020-luvulla.
Tämän laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkielman tavoitteena on tutkia tilintarkastuksen roolia taloudellisten väärinkäytösten havaitsemisessa ja sitä, onko tätä roolia mahdollista kasvattaa. Tilintarkastuksen roolia taloudellisten väärinkäytösten kontekstissa tutkitaan tässä tutkielmassa tilintarkastajan näkökulmasta ja taloudellisina väärinkäytöksinä tarkastellaan organisaation sisäisiä väärinkäytöksiä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan taloudellisten väärinkäytösten kokonaisuutta, ja liitetään ne tilintarkastuksen teemaan tarkastelemalla agenttiteoreettisista lähtökohdista tilintarkastusta ja tilintarkastajan roolia väärinkäytöstapauksissa. Tutkimuksen ytimessä ovat viiden tilintarkastajan teemahaastattelut, joilla korostetaan tilintarkastajan näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön ja pyritään syventämään ymmärrystä aiheesta.
Tutkielman keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että tilintarkastajalla on olemassa olennainen rooli väärinkäytösten havaitsijana siinä mielessä, että lakisääteisen tilintarkastuksen puitteissa hänellä on täytettävänä tietyt velvollisuudet, ja sitä kautta väistämättä mahdollisuus myös väärinkäytösten havaitsemiseen. Kuitenkin todellisuudessa tilintarkastajat havaitsevat väärinkäytöksiä hyvin vähän, jolloin toisaalta tilintarkastajan havaitsijan roolia ei voida pitää kovin merkittävänä. Yleisesti tilintarkastusvelvollisuuden voi nähdä ehkäisevän jossain määrin taloudellisia väärinkäytöksiä. Tutkimuksen mukaan tilintarkastajan rooliin väärinkäytösten havaitsijana liittyy myös odotuskuilua siitä, millaisessa roolissa tilintarkastaja nähdään väärinkäytöstapauksissa.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tilintarkastaja toimii haastavassa tehtävässä, johon on lisätty paljon vastuita viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taloutta koskevien kriisien myötä todennäköisesti tilintarkastusta koskeva sääntely tulee lisääntymään, mutta nykyisen sääntelyn ja lakisääteisen tilintarkastuksen näkökulmasta tilintarkastajan rooli väärinkäytösten havaitsijana tuskin tulee kasvamaan. Tilintarkastajan roolin kasvaminen taloudellisten väärinkäytösten havaitsijana luultavasti edellytettäisi tilintarkastuksen luonteen ja sisällön muuttumista. Tutkimuksen tulosten perusteella tilintarkastajan roolia väärinkäytösten havaitsijana ei voi nähdä yksiselitteisenä.
Tämän laadullisena tutkimuksena toteutetun tutkielman tavoitteena on tutkia tilintarkastuksen roolia taloudellisten väärinkäytösten havaitsemisessa ja sitä, onko tätä roolia mahdollista kasvattaa. Tilintarkastuksen roolia taloudellisten väärinkäytösten kontekstissa tutkitaan tässä tutkielmassa tilintarkastajan näkökulmasta ja taloudellisina väärinkäytöksinä tarkastellaan organisaation sisäisiä väärinkäytöksiä. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan taloudellisten väärinkäytösten kokonaisuutta, ja liitetään ne tilintarkastuksen teemaan tarkastelemalla agenttiteoreettisista lähtökohdista tilintarkastusta ja tilintarkastajan roolia väärinkäytöstapauksissa. Tutkimuksen ytimessä ovat viiden tilintarkastajan teemahaastattelut, joilla korostetaan tilintarkastajan näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön ja pyritään syventämään ymmärrystä aiheesta.
Tutkielman keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että tilintarkastajalla on olemassa olennainen rooli väärinkäytösten havaitsijana siinä mielessä, että lakisääteisen tilintarkastuksen puitteissa hänellä on täytettävänä tietyt velvollisuudet, ja sitä kautta väistämättä mahdollisuus myös väärinkäytösten havaitsemiseen. Kuitenkin todellisuudessa tilintarkastajat havaitsevat väärinkäytöksiä hyvin vähän, jolloin toisaalta tilintarkastajan havaitsijan roolia ei voida pitää kovin merkittävänä. Yleisesti tilintarkastusvelvollisuuden voi nähdä ehkäisevän jossain määrin taloudellisia väärinkäytöksiä. Tutkimuksen mukaan tilintarkastajan rooliin väärinkäytösten havaitsijana liittyy myös odotuskuilua siitä, millaisessa roolissa tilintarkastaja nähdään väärinkäytöstapauksissa.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tilintarkastaja toimii haastavassa tehtävässä, johon on lisätty paljon vastuita viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taloutta koskevien kriisien myötä todennäköisesti tilintarkastusta koskeva sääntely tulee lisääntymään, mutta nykyisen sääntelyn ja lakisääteisen tilintarkastuksen näkökulmasta tilintarkastajan rooli väärinkäytösten havaitsijana tuskin tulee kasvamaan. Tilintarkastajan roolin kasvaminen taloudellisten väärinkäytösten havaitsijana luultavasti edellytettäisi tilintarkastuksen luonteen ja sisällön muuttumista. Tutkimuksen tulosten perusteella tilintarkastajan roolia väärinkäytösten havaitsijana ei voi nähdä yksiselitteisenä.