2010-luvun kriisikuntien talouden epätasapaino

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 2010-luvun kriisikuntien talouden tasapainon ja epätasapainon tilaa. Tarkastelu tehdään kuntien tilinpäätöstietojen avulla. Tarkasteltavia tilinpäätöseriä ovat tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tasapainosta kertovat erät. Tutkimuksessa tutkitaan, miten talouden epätasapaino näkyy kuntien tilinpäätöslaskelmissa ja miten talouden epätasapaino on kehittynyt kriisikuntamenettelyn jälkeen. Kuntatalous on ollut viimeisten vuosien aikana isojen muutosten ja haasteiden äärellä. Kuntakentällä on tärkeää tarkastella talouden tilannetta pienempien kuntien näkökulmasta, joilla on jo nykyisin isoja haasteita selvitä taloudellisesti velvoitteistaan. Talouden tasapaino on kuntakontekstissa eräänlainen ikuisuusongelma, jonka tarkasteluun on useita eri lähtökohtia. Tutkimuksessa tarkastellaan Manner-Suomen 2000–5000 asukkaan kuntia perustuen vuoden 2020 kuntajakoon. Koko joukon koko on yhteensä 88 kuntaa, joista kriisikuntia on yhteensä 8 kuntaa. Tutkimuksen tilinpäätöstiedot ovat vuosien 2010–2020 väliseltä ajalta ja aineisto koostuu emokuntien tilinpäätösluvuista. Kunnat sijoittuivat laajasti ympäri Suomea. Tutkimuksen kriisikunnat ovat Hyrynsalmi, Konnevesi, Lapinjärvi, Rääkkylä, Teuva, Utajärvi, Vehmaa ja Vimpeli. Tutkimuksen aineisto muodostaa kokonaisuudessaan laajan katsauksen pienten kuntien talouden tilaan 2010-luvun aikana. Tutkimuksen tilinpäätösten tunnusluvut ovat kerätty Tilastokeskuksen ja Valtiokonttorin avoimista tietopalveluista. Tutkimuksen tutkimusmenetelmä on luonteeltaan monimenetelmällinen ja analyysimenetelmänä toimi laadullinen sisällönanalyysi. Analyysissa jokaisesta kunnasta kerätään useita tasapainosta kertovia tunnuslukuja tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen osalta. Tutkimusstrategiana toimii pitkittäistutkimus, sillä kunnista halutaan saada aineistoa pitkältä ajanjaksolta talouden tasapainon analyysia varten, koska tasapainoa ja epätasapainoa tulee tulkita riittävän pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tulosten perusteella monen kriisikunnan tasapainon ongelmat ovat olleet näkyvissä pitkään ennen kriisikuntamenettelyyn joutumista. Kriisikuntien tasapainon haasteet näkyvät tasapainosta kertovien mittarien mukaan hyvin selvästi kaikkien tilinpäätöserien osalta. Tutkimuksessa havaitaan tasapainon tarkastelun haasteellisuus, sillä yksittäisen tasapainosta kertovan mittarin tarkastelu ei anna riittävän laajaa kuvaa tasapainon tilasta. Tasapainon ja epätasapainon tarkastelussa tulee katsoa kokonaisuutta. Tasapainon tarkastelussa tulee huomioida tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen mittareita kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen perusteella tasapainoa tulee tarkastella pidemmällä ajanjaksolla, sillä vuosittaista heittelyä tapahtuu talouden osalta kunnissa luonnostaan. Pidemmän aikajakson avulla tarkastelusta saadaan laajempi ja yksittäiset hyvät ja huonot talouden vuodet eivät aiheuta ongelmia tasapainon tulkinnassa. Usean kriisikunnan kohdalla taloutta on saatu tasapainoisempaan suuntaan heti kriisiytymisen jälkeisinä vuosina. Tasapainosta kertovien tilinpäätösmittareiden perusteella monen kriisikunnan kohdalla on selvästi rakenteellisia ongelmia talouden tasapainon kanssa. Tasapainon heikentymiseen tulee kiinnittää huomiota hyvissä ajoin ja tasapainoon pitäisi pyrkiä pidemmällä ajanjaksolla, ei vain yksittäisenä tilikautena. Tutkimuksessa heijastuu pienten kuntien tasapainon haasteet yleisellä tasolla. Kriisikuntien ohella monella pienellä kunnalla on ollut haasteita tasapainon kanssa 2010-luvun aikana.