Nuorten kokema sosiaalinen ahdistuneisuus ja läheisten ystävyyssuhteiden merkitys ennen Covid-19-pandemiaa ja sen aikana
Heikkinen, Tiina (2023)
Heikkinen, Tiina
2023
Psykologian maisteriohjelma - Master's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212129076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212129076
Tiivistelmä
Sosiaalisissa tilanteissa koettu ahdistuneisuus on ilmiönä yleinen, mutta ahdistuneisuuden ollessa voimakasta ja yksilön toimintaa haittaavaa on kyse kliinisestä sosiaalisten tilanteiden pelosta. Sosiaalisten tilanteiden pelko puhkeaa useimmiten nuoruudessa, jolloin yksilön itsetietoisuus kasvaa, sosiaalisen kognition kyvyt kehittyvät ja sosiaalinen ympäristö on muutoksessa. Sosiaalisten tilanteiden pelon (STP) on havaittu olevan tytöillä yleisempää kuin pojilla, ja olevan yhteydessä nuorten kokemaan sosiaaliseen tukeen, ystävyyssuhteiden inhibointiin ja ystävyyssuhteiden laatuun. Vuonna 2019 alkunsa saanut COVID-19-pandemia on tutkimusten mukaan vaikuttanut monilla tavoin yksilöiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen, mutta sen vaikutuksia nuorten sosiaaliseen ahdistuneisuuteen on tutkittu vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella nuorten STP:n oireiden voimakkuutta ja muutosta vuosina 2013, 2015, 2021, ja selvittää samalla sukupuolten välistä eroa ja läheisten ystävyyssuhteiden merkitystä STP:n oireiden voimakkuuteen ennen COVID-19-pandemiaa sekä sen aikana.
Tutkimus on osa laajempaa valtakunnallista kouluterveyskyselytutkimusta, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Aineisto (n= 451 478) koostui peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013, 2015 ja 2021. Kouluterveyskysely toteutetaan koulupäivän aikana opiskelijoiden itsearvioina, ja kyselylomake oli vuosina 2013 ja 2015 paperinen ja vuonna 2021 sähköinen. Sosiaalista ahdistuneisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa sosiaalisten tilanteiden pelon oireita kartoittavalla Mini-SPIN-mittarilla. Läheisten ystävyyssuhteiden merkitystä tarkasteltiin kysymällä, onko osallistujilla sellaisia läheisiä ystäviä, joiden kanssa he pystyvät juttelemaan lähes mistä vain asioista.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa käsitystä siitä, että COVID-19-pandemia on vaikuttanut nuorten mielenterveyteen negatiivisesti, ja nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon oireet olivat vuonna 2021 merkittävästi voimakkaampia, kuin vuosina 2013 ja 2015. Tulokset osoittivat tyttöjen STP:n oireiden yleistyneen enemmän kuin pojilla kyselyvuosien välillä, ja että tytöt kokivat huomattavasti enemmän STP:n oireita kuin pojat. STP:n oireiden havaittiin olevan koko aineistossa yhteydessä myös läheisten ystävyyssuhteiden puutteeseen. Oletuksen vastaisesti STP:n oireet olivat kasvaneet vuosien 2013, 2015 ja 2021 välillä enemmän niillä nuorilla, joilla oli yksi tai useampi läheinen ystävä verrattuna niihin nuoriin, jotka raportoivat, että heillä ei ollut yhtäkään läheistä ystävää. Tulevissa tutkimuksissa on syytä tarkastella lähemmin mahdollisia syy- tai riskitekijöitä nuorten STP:n oireiden kasvuun sekä siihen, millä tavoin nuorten läheiset ystävyyssuhteet vaikuttavat koettuun sosiaaliseen ahdistuneisuuteen poikkeusaikana, kuten sosiaalisia rajoittamistoimia edellyttäneen pandemian kuluessa.
Tutkimus on osa laajempaa valtakunnallista kouluterveyskyselytutkimusta, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Aineisto (n= 451 478) koostui peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013, 2015 ja 2021. Kouluterveyskysely toteutetaan koulupäivän aikana opiskelijoiden itsearvioina, ja kyselylomake oli vuosina 2013 ja 2015 paperinen ja vuonna 2021 sähköinen. Sosiaalista ahdistuneisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa sosiaalisten tilanteiden pelon oireita kartoittavalla Mini-SPIN-mittarilla. Läheisten ystävyyssuhteiden merkitystä tarkasteltiin kysymällä, onko osallistujilla sellaisia läheisiä ystäviä, joiden kanssa he pystyvät juttelemaan lähes mistä vain asioista.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa käsitystä siitä, että COVID-19-pandemia on vaikuttanut nuorten mielenterveyteen negatiivisesti, ja nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon oireet olivat vuonna 2021 merkittävästi voimakkaampia, kuin vuosina 2013 ja 2015. Tulokset osoittivat tyttöjen STP:n oireiden yleistyneen enemmän kuin pojilla kyselyvuosien välillä, ja että tytöt kokivat huomattavasti enemmän STP:n oireita kuin pojat. STP:n oireiden havaittiin olevan koko aineistossa yhteydessä myös läheisten ystävyyssuhteiden puutteeseen. Oletuksen vastaisesti STP:n oireet olivat kasvaneet vuosien 2013, 2015 ja 2021 välillä enemmän niillä nuorilla, joilla oli yksi tai useampi läheinen ystävä verrattuna niihin nuoriin, jotka raportoivat, että heillä ei ollut yhtäkään läheistä ystävää. Tulevissa tutkimuksissa on syytä tarkastella lähemmin mahdollisia syy- tai riskitekijöitä nuorten STP:n oireiden kasvuun sekä siihen, millä tavoin nuorten läheiset ystävyyssuhteet vaikuttavat koettuun sosiaaliseen ahdistuneisuuteen poikkeusaikana, kuten sosiaalisia rajoittamistoimia edellyttäneen pandemian kuluessa.