Johdon harkinnasta ja arvioinnista kertomisen tavat suomalaisten pörssiyhtiöiden tilinpäätöksissä
Harjumäki, Jouni (2022)
Harjumäki, Jouni
2022
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-16Tiivistelmä
Kandidaatintutkielman aiheena on harkinnasta ja arvioinnista kertomisen tavat suomalaisten pörssiyhtiöiden konsernitilinpäätöksissä. Tilinpäätöksen laadinta edellyttää yhtiön johdolta harkintaa ja arviointia, joiden periaatteita kuvataan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden periaatteiden sisältöjä tai esitystapaa ei ole tarkkaan säännelty tai standardoitu. Harkintaan ja arviointiin viittaavat tekstit ovat tärkeitä sekä tilinpäätöksen tosiasiallisen laatimisprosessin että tilinpäätöksen lukijan saaman vaikutelman tutkimisen kannalta. Tutkielmassa selvitetään, miten tilinpäätöksien liitetiedoissa kerrotaan harkinnan ja arvioinnin käyttämisestä. Aineistona on yhdentoista suuryrityksen suomenkielisten konsernitilinpäätösten liitetietotekstit vuodelta 2021. Analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi.
Tutkielman keskeisimmät havainnot koskevat harkinnan ja arvioinnin perusteita sekä niiden käyttäjiksi mainittuja toimijoita. Harkinnan ja arvioinnin kerrotaan perustuvan sekä objektiivisiin ja analyyttisiin (kuten ”tosiseikat”) että subjektiivisiin ja inhimillisiin (kuten ”asiantuntemus”) tekijöihin. Harkintaa ja arviointia käyttäviä toimijoita kerrotaan olevan yhtiö itse, sen johto tai ulkopuoliset tahot. Usein toimijaa ei mainita, vaan se jää tuntemattomaksi.
Harkintaa ja arviointia koskevat ilmaisut ylläpitävät jännitettä yhtäältä asiantuntemuksen ja harkinnan pätevyydellä vakuuttelemisen ja toisaalta arvioihin liittyvän epävarmuuden korostamisen välillä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa pyritään eri tavoin perustellen vakuuttamaan lukija siitä, että luvut ovat uskottavia ja käyttökelpoisia, vaikka teksteissä ei luvata, että luvut olisivat oikeita. Tämä vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyödylliselle taloudelliselle informaatiolle asettamia vaatimuksia.
Aiempaa tutkimusta harkinnasta ja arvioinnista ei laskentatoimen retoriikan piirissä ole tehty. Tutkielman harkinnan ja arvioinnin perusteita koskevissa tuloksissa voidaan kuitenkin nähdä yhtymäkohtia muita laskentatoimen tekstejä käsittelevässä kirjallisuudessa tehtyihin havaintoihin.
Tutkielman keskeisimmät havainnot koskevat harkinnan ja arvioinnin perusteita sekä niiden käyttäjiksi mainittuja toimijoita. Harkinnan ja arvioinnin kerrotaan perustuvan sekä objektiivisiin ja analyyttisiin (kuten ”tosiseikat”) että subjektiivisiin ja inhimillisiin (kuten ”asiantuntemus”) tekijöihin. Harkintaa ja arviointia käyttäviä toimijoita kerrotaan olevan yhtiö itse, sen johto tai ulkopuoliset tahot. Usein toimijaa ei mainita, vaan se jää tuntemattomaksi.
Harkintaa ja arviointia koskevat ilmaisut ylläpitävät jännitettä yhtäältä asiantuntemuksen ja harkinnan pätevyydellä vakuuttelemisen ja toisaalta arvioihin liittyvän epävarmuuden korostamisen välillä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa pyritään eri tavoin perustellen vakuuttamaan lukija siitä, että luvut ovat uskottavia ja käyttökelpoisia, vaikka teksteissä ei luvata, että luvut olisivat oikeita. Tämä vastaa kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyödylliselle taloudelliselle informaatiolle asettamia vaatimuksia.
Aiempaa tutkimusta harkinnasta ja arvioinnista ei laskentatoimen retoriikan piirissä ole tehty. Tutkielman harkinnan ja arvioinnin perusteita koskevissa tuloksissa voidaan kuitenkin nähdä yhtymäkohtia muita laskentatoimen tekstejä käsittelevässä kirjallisuudessa tehtyihin havaintoihin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]