"Aika vierii, kello lyö – iäisyys ymmärryksen suo": Tukholman kehruuhuoneeseen tuomittujen suomalaistaustaisten naisten kokemushorisontti 1780-luvulla

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa käsittelen Tukholman Långholmenille lähetettyjä suomalaistaustaisia naisvankeja 1780-luvulla ja selvitän, minkälaista kokemusta kehruuhuoneympäristö sääntöineen, tiloineen ja materiaaleineen rakensi. Pyrin valottamaan kehruuhuoneen arjessa olevia rajoitteita ja mahdollisuuksia muun muassa kolmen naistapauksen kautta. Lisäksi selvitän, minkälaisia keinoja naisvangeilla oli selvitä ankarissa olosuhteissa. Mikrohistoriallisen, prosopografisen sekä kollektiivibiografisen tutkimuksen päätutkimusaineisto koostuu Ruotsin Valtionarkiston alkuperäisaineistoista, kuten vankilistoista, Tukholman kamarikollegion Långholmenin kehruuhuoneen pää-, kuitti- ja tositekirjoista sekä vankeudenhoitoa koskevasta aihekokoelmasta. Tarkastelen laajaa aineistoa laadullisen sisällönanalyysin ja kokemuksen tunneteorioiden avulla. Lisäksi tulkitsen tutkimustuloksia tutkimuskirjallisuuden tietoja vasten ja vertailen valitsemiani tapauksia keskenään toimijuuden näkökulmien kannalta. Tukholman kehruuhuoneelle vuosina 1780–1789 lähetetyt 68 elinkautis- tai määräaikaistuomittua suomalaistaustaista naisrikollista kytkeytyivät Långholmenin kehruuhuoneella toteutettuun pakkotyöhön merkantilismin hyötynäkökulman, valistuksen ajan aatteiden sekä rikosoikeuden muutoksien kautta. Kehruuhuone tuotti moniarvoista kokemusta, joka jakautui tilan ja materiaalisuuden kautta aistittaviin fyysisiin kokemuksiin, kuten kipuun ja nälkään sekä toisaalta myös kokemusyhteisön kautta saavutettaviin jaettuihin henkisiin ja sosiaalisiin tunnekokemuksiin, kuten toivoon ja pelkoon. Tietyt ominaisuudet, kuten nuoruus, terveys sekä kyky sopeutua, liittoutua ja ystävystyä sekä vankien että esivallan kanssa, olivat hyödyksi kehruuhuoneolosuhteissa. Tutkielmassa korostuvat 1700-luvun jälkipuoliskon Ruotsin oikeus- ja rikoshistorian, vähemmistöjen sosiaali- ja kulttuurihistorian sekä tunteiden ja kokemuksen historian näkökulmat. Tutkielma osoittaa, kuinka naisvangit pystyivät haastamaan Långholmenin kehruuhuoneen käytäntöjä. Naisvankien toimijuus avaa näkymiä vankilahierarkian rajojen venyttämiselle. Lisäksi määräaikaisesta kehruuhuonetuomiosta selviytynyt naisvanki saattoi hyötyä vankeusajastaan, koska se mahdollisti taidollisen erikoistumisen ja itsensä elättämisen käsityöpainotteisessa toimenkuvassa.