Kerrottu matka: Matkan kuvaaminen Johan Fridolf Hagforsin ”Matkakirjeitä Italiasta” -sarjassa Turun Lehdessä 1899
Voutilainen, Hanna (2022)
Voutilainen, Hanna
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212109037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212109037
Tiivistelmä
Keväällä 1899 Turun Lehden päätoimittaja Johan Fridolf Hagfors matkusti Roomaan kansainväliseen sanomalehtimieskongressiin. Hän kirjoitti kokemuksistaan matkakirjeiden sarjan, joka julkaistiin lehdessä 8.4.1899 - 10.6.1899. Rooman kongressin lisäksi Hagfors kuvailee kirjeissään matkaansa Italiaan itäisen Euroopan läpi, vierailuaan Sisiliassa ja paluumatkaansa Alppien seudulla. Tarkastelen tässä työssä erityisesti kuvauksia matkustamisesta ja matkustamisen ympäristöistä. Keskityn erityisesti välimatkoja ja maisemia kuvaileviin tekstikatkelmiin. Pohdin, mitä merkityksiä matkustamisen eri vaiheille rakennetaan matkakirjeiden kerronnassa.
Työssäni hyödynnän sekä matkustamisen kulttuurihistorian tutkimusta että matkakirjallisuutta käsittelevää kirjallisuudentutkimusta. Metodini on käsiteltävän aineiston lähiluku. Analysoin erityisesti kirjeissä esiintyvää kuvausta, kokemuksellisuutta sekä kerronnallistamista. Piirteet perustuvat tutkija Kai Mikkosen tekemään erotteluun matkakirjallisuuden piirteistä. Tulen myös asettamaan Hagforsin tekemän matkan sen teolliseen ja historialliseen kontekstiin.
Hagforsin kirjeissä esiintyy piirteitä informatiivisesta matkakirjallisuudesta ja kaunokirjallisesta, subjektiivisemmasta ilmaisusta. Kuvauksissaan hän kommentoi esimerkiksi matkakohteidensa historiaa, luontoa sekä maantiedettä. Motivaatio kirjeiden kirjoittamiselle on sivistää lukijaa. Samanaikaisesti hän korostaa omaa matkakokemustaan kuvailemalla omaa suhdettaan matkakohteisiinsa. Esitän myös, että kirjeissä käsitellään epäsuorasti Suomen poliittista tilannetta viittaamalla Italian ja Sisilian haasteisiin. Tarkastelen työssäni myös esimerkiksi Wolfgang Schivelbuschin esittämää käsitystä junamatkasta välimatkojen “tuhoajana”. Hagforsin kuvauksen perusteella kuitenkin kyseenalaistan tämän väitteen yleispätevyyden. Matkakirjeissään hän kuvaa lyhyitäkin välimatkoja yksityiskohtaisesti ja ne ovat tärkeä osa matkakertomuksen kokonaisuutta. Kokonaisuudessaan Hagforsin matkakirjeiden sarja on tutkimuksellisesti antoisa esimerkki matkakirjallisuudesta ja matkustamisesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.
Työssäni hyödynnän sekä matkustamisen kulttuurihistorian tutkimusta että matkakirjallisuutta käsittelevää kirjallisuudentutkimusta. Metodini on käsiteltävän aineiston lähiluku. Analysoin erityisesti kirjeissä esiintyvää kuvausta, kokemuksellisuutta sekä kerronnallistamista. Piirteet perustuvat tutkija Kai Mikkosen tekemään erotteluun matkakirjallisuuden piirteistä. Tulen myös asettamaan Hagforsin tekemän matkan sen teolliseen ja historialliseen kontekstiin.
Hagforsin kirjeissä esiintyy piirteitä informatiivisesta matkakirjallisuudesta ja kaunokirjallisesta, subjektiivisemmasta ilmaisusta. Kuvauksissaan hän kommentoi esimerkiksi matkakohteidensa historiaa, luontoa sekä maantiedettä. Motivaatio kirjeiden kirjoittamiselle on sivistää lukijaa. Samanaikaisesti hän korostaa omaa matkakokemustaan kuvailemalla omaa suhdettaan matkakohteisiinsa. Esitän myös, että kirjeissä käsitellään epäsuorasti Suomen poliittista tilannetta viittaamalla Italian ja Sisilian haasteisiin. Tarkastelen työssäni myös esimerkiksi Wolfgang Schivelbuschin esittämää käsitystä junamatkasta välimatkojen “tuhoajana”. Hagforsin kuvauksen perusteella kuitenkin kyseenalaistan tämän väitteen yleispätevyyden. Matkakirjeissään hän kuvaa lyhyitäkin välimatkoja yksityiskohtaisesti ja ne ovat tärkeä osa matkakertomuksen kokonaisuutta. Kokonaisuudessaan Hagforsin matkakirjeiden sarja on tutkimuksellisesti antoisa esimerkki matkakirjallisuudesta ja matkustamisesta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.