Mielikuvat Itävallan kielteisen ydinenergiapäätöksen taustalla: kansanäänestys 1978
Kivistö, Panu (2022)
Kivistö, Panu
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212099022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212099022
Tiivistelmä
Opinnäytteessäni tarkastelen ydinvoimaan liittyviä mielikuvia Itävallassa vuoden 1978 marraskuun alkuhetkinä. Alun perin poliittisella tasolla hoidettavaksi aiottu ydinvoimapäätös oli sysätty kansalaisten harteille, ja itävaltalaiset käyttivät uutta valtaansa hyläten ydinenergian käyttöönoton sunnuntain 5.11.1978 sitovassa kansanäänestyksessä. Erityisenä tarkastelun kohteena tutkimuksessani ovat sellaiset henkilöt, jotka julkisesti ilmaisivat olevansa ydinenergiaa vastaan. Tämän lisäksi nostan lähdemateriaalista esille kaksi ydinvoimaan sekä yleisesti teknologioiden kehitykseen liittyvää seikkaa, jotka näyttäytyvät vuonna 2022 kutakuinkin samanlaisina kuin vuonna 1978. Teen myös huomioita liittyen ajan metafyysiseen luonteeseen.
Tutkimuksen lähdeaineistona toimivat kolme levikiltään koko maan kattanutta itävaltalaista sanomalehteä aikavälillä 1.11.–5.11.1978. Näistä lähempään tarkasteluun analysoitavaksi valikoitui yhdeksän eri artikkelia, joiden tulkitsin olevan sisällöltään ydinvoiman vastaisia. Analyysissani käytin työkaluna Causal Layered Analysis -menetelmää (CLA) ja analyysin tuloksia tarkastelin laadullisesti Polakin luokittelun avulla. Alkuperäistekstejä lähestyin lähiluvun keinoin.
Analyysin keskiössä olivat CLA:n avulla muodostetut tilannekuvat. Tilannekuvien laadullisen määrittelyn perusteella päättelin, että ydinvoimaa vastustaneiden henkilöiden mielikuvat liittyen ydinvoimaan olivat pessimistisiä. Tulos oli johdonmukainen peilaten lähdemateriaalin rajaukseen: kannan ei voidaan lähtökohtaisesti olettaa korreloivan pessimismin kanssa. Pessimismin lisäksi myös optimismia oli havaittavissa, vaikkakin tämä puoli jäi pessimismin varjoon. Tilannekuvien arvottamiseksi määrällisesti muodostin erillisen painoarvomittarin, jonka kehittämisen yhteydessä otan kantaa myös aikaan yleisenä käsitteenä. Aikoja on olemassa lukematon eri määrä, ja tulevaisuus on se suunta, johon entropia kasvaa. Tutkimuksen mielenkiintoisin tulos on se, kuinka painoarvomittarin mukaan painoarvoltaan merkittävin tilannekuva on ainoa, joka näyttäytyy Polakin luokittelussa homogeenisena antaen jokaiseen kenttään tuloksen pessimistinen. Päättelin, että tällä ja kansanäänestyksen tuloksella on keskenään riippuvuussuhde. Tuo riippuvuussuhde on mahdollisesti liitettävissä analogisesti kvanttiaikaan ja termiseen aikaan siten kuin painoarvomittarin muodostamisen yhteydessä esitän.
Tutkimuksen lähdeaineistona toimivat kolme levikiltään koko maan kattanutta itävaltalaista sanomalehteä aikavälillä 1.11.–5.11.1978. Näistä lähempään tarkasteluun analysoitavaksi valikoitui yhdeksän eri artikkelia, joiden tulkitsin olevan sisällöltään ydinvoiman vastaisia. Analyysissani käytin työkaluna Causal Layered Analysis -menetelmää (CLA) ja analyysin tuloksia tarkastelin laadullisesti Polakin luokittelun avulla. Alkuperäistekstejä lähestyin lähiluvun keinoin.
Analyysin keskiössä olivat CLA:n avulla muodostetut tilannekuvat. Tilannekuvien laadullisen määrittelyn perusteella päättelin, että ydinvoimaa vastustaneiden henkilöiden mielikuvat liittyen ydinvoimaan olivat pessimistisiä. Tulos oli johdonmukainen peilaten lähdemateriaalin rajaukseen: kannan ei voidaan lähtökohtaisesti olettaa korreloivan pessimismin kanssa. Pessimismin lisäksi myös optimismia oli havaittavissa, vaikkakin tämä puoli jäi pessimismin varjoon. Tilannekuvien arvottamiseksi määrällisesti muodostin erillisen painoarvomittarin, jonka kehittämisen yhteydessä otan kantaa myös aikaan yleisenä käsitteenä. Aikoja on olemassa lukematon eri määrä, ja tulevaisuus on se suunta, johon entropia kasvaa. Tutkimuksen mielenkiintoisin tulos on se, kuinka painoarvomittarin mukaan painoarvoltaan merkittävin tilannekuva on ainoa, joka näyttäytyy Polakin luokittelussa homogeenisena antaen jokaiseen kenttään tuloksen pessimistinen. Päättelin, että tällä ja kansanäänestyksen tuloksella on keskenään riippuvuussuhde. Tuo riippuvuussuhde on mahdollisesti liitettävissä analogisesti kvanttiaikaan ja termiseen aikaan siten kuin painoarvomittarin muodostamisen yhteydessä esitän.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]