Työttömän työnhakijan oikeus sosiaaliturvaan ja työhön pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa
Sillanpää, Sanna (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212088993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212088993
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin työttömän työnhakijan sosiaalisia oikeuksia työvoimapalveluiden ja työttömyysturvan uudistuksen kontekstissa. Niin kutsuttu pohjoismainen työvoimapalvelumalli astui voimaan toukokuussa 2022, ja tässä tutkielmassa tavoitteenani oli tarkastella, miten uudistus heikentää tai vahvistaa työttömän oikeutta sosiaaliturvaan ja työhön. Tutkimuksessani tarkastelin laadullisen sisällönanalyysin avulla uudesta työvoimapalvelumallista annettua hallituksen esitystä. Aineistonani oli virkamiesvalmisteluna laadittu politiikka-asiakirja, jonka voi nähdä kuvastavan suomalaisen työvoimapolitiikan ajankohtaista tilannetta ja tavoitteita.
Analyysini perusteella pohjoismainen työvoimapalvelumalli yhtäältä vahvistaa sekä toisaalta heikentää työttömän sosiaalisia oikeuksia. Sosiaaliturvaoikeutta vahvistavat erityisesti karenssien keventäminen sekä uusi muistutusmenettely, ja oikeutta työhön vahvistavat työtarjouksen velvoittavuuden muutos sekä palveluiden tarjoaminen aiempaa laajemmin kaikille työnhakijoille. Sosiaaliturvaoikeuden yhdenvertaista toteutumista kuitenkin heikentää esimerkiksi uusi määrällinen työnhakuvelvollisuus, joka asettaa työnhakijat keskenään erilaiseen asemaan heistä itsestään riippumattomista syistä. Myös muistutusmenettelyn oikeudellinen asema näyttäytyy ongelmallisena pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa.
Tutkimukseni tulosten perusteella totean, että työttömän sosiaalisia oikeuksia on tässä uudistuksessa pyritty toisaalta vahvistamaan, mutta samalla työttömyysturvan vastikkeellisuutta on uusien velvollisuuksien, kuten määrällisen työnhakuvelvoitteen myötä lisätty. Uudistuksella tavoiteltiin työttömän oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, ja tämä voikin nähdäkseni toteutua, mikäli alueellisen yhdenvertaisuuden kysymykset huomioidaan. Politiikkasuosituksena ehdotan, että erityisesti määrällisen työnhakuvelvollisuuden asettamisperusteita tarkastellaan kriittisesti ja muistutusmenettelyn soveltamisohjeet laaditaan erityisen tarkasti. Jatkotutkimuksen kohteena tärkeää olisi tarkastella pohjoismaisen työvoimapalvelumallin konkreettisia vaikutuksia työttömien sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle.
Analyysini perusteella pohjoismainen työvoimapalvelumalli yhtäältä vahvistaa sekä toisaalta heikentää työttömän sosiaalisia oikeuksia. Sosiaaliturvaoikeutta vahvistavat erityisesti karenssien keventäminen sekä uusi muistutusmenettely, ja oikeutta työhön vahvistavat työtarjouksen velvoittavuuden muutos sekä palveluiden tarjoaminen aiempaa laajemmin kaikille työnhakijoille. Sosiaaliturvaoikeuden yhdenvertaista toteutumista kuitenkin heikentää esimerkiksi uusi määrällinen työnhakuvelvollisuus, joka asettaa työnhakijat keskenään erilaiseen asemaan heistä itsestään riippumattomista syistä. Myös muistutusmenettelyn oikeudellinen asema näyttäytyy ongelmallisena pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa.
Tutkimukseni tulosten perusteella totean, että työttömän sosiaalisia oikeuksia on tässä uudistuksessa pyritty toisaalta vahvistamaan, mutta samalla työttömyysturvan vastikkeellisuutta on uusien velvollisuuksien, kuten määrällisen työnhakuvelvoitteen myötä lisätty. Uudistuksella tavoiteltiin työttömän oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, ja tämä voikin nähdäkseni toteutua, mikäli alueellisen yhdenvertaisuuden kysymykset huomioidaan. Politiikkasuosituksena ehdotan, että erityisesti määrällisen työnhakuvelvollisuuden asettamisperusteita tarkastellaan kriittisesti ja muistutusmenettelyn soveltamisohjeet laaditaan erityisen tarkasti. Jatkotutkimuksen kohteena tärkeää olisi tarkastella pohjoismaisen työvoimapalvelumallin konkreettisia vaikutuksia työttömien sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle.