Kotouttamislain uudistuksesta annettujen lausuntojen arvomaailmat

Abstract

Kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan kotouttamisen edistämisestä annetun lain uudistusta ja siitä annettujen lausuntojen arvomaailmoja. Hallituksen esityksessä 79/2020 esitetään säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämiseksi, jonka voimaan tulon myötä saman niminen voimassa oleva laki kumottaisiin. Lain valmisteluaineistossa painotetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen edistämistä sekä kieliopintojen laadun parantamista. Lisäksi eduskunta edellyttää erityisesti kotoutumisen nopeuttamista lyhentämällä kotoutumisjaksoa. Uudistettu kotoutumisohjelma koostuisi itse kotoutumissuunnitelmasta, koulutuksesta, ohjauksesta, yhteiskuntaorientaatiosta sekä ohjelman päättyessä, myös jatko-ohjauksesta. Kotouttamislakia koskevalla lakiehdotuksella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä väestösuhteita.

Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenotin kehittämän oikeuttamisteorian tarkastelusta ja sen teoreettisesta taustasta. Oikeuttamisteoriassa konfliktitilanteissa esitetyillä argumenteilla vedotaan moraalisen oikeuttamisen arvomaailmoihin, joita kutsutaan myös valtapiireiksi. Näitä valtapiirejä on alkuperäisessä teoksessa kuusi: kansalaisuuden, inspiraation, maineen, kodin, teollisuuden ja markkinoiden maailmat. Sittemmin uudistuneisiin teoksiin on lisätty myös ekologian ja projektien maailmat. Tarkastelen aineistoani alkuperäisen teoksen raamien sisällä, joten jätän ekologian ja projektien valtapiirit vähemmälle tarkastelulle.

Tutkielmani aineisto muodostuu lausunnoista, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt laajalla lausuntokierroksella 2.5.2022-10.6.2022. Lausuntojen antajia ovat monet eri kunnat, korkeakoulut, järjestöt, yhdistykset ja yksityishenkilöt. Lausuntoja annettiin yhteensä 165 kappaletta. Lähempään tarkasteluun valitsin 12 lausuntoa. Tämän lisäksi tarkastelen lainvalmisteluaineistoa, kuten lain uudistuksesta tehtyä hallituksen esitystä HE 79/2020. Tutkielman analyysimenetelmäksi valikoitui Eeva Luhtakallion ja Tuomas Ylä-Anttilan kehittämä julkisen oikeuttamisen analyysi (JOA), joka perustuu Luc Boltanskin ja Laurent Thévenotin oikeuttamisteoriaan. Tarkastelen, minkälaisia moraaliseen oikeutukseen pohjautuvia argumentteja ja näkökulmia lausunnoista nousee esiin koskien kotouttamissuunnitelmaa, -ohjelmaa ja kotouttamislain uudistusta.

Aineistossa vedotaan suurimmaksi osaksi kansalaisuuden, teollisuuden ja markkinoiden maailmaan. Inspiraation, kodin ja maineen maailmat nousivat harvemmin esille aineistossa. Lausuntojen antajat vetoavat tutkielmani mukaan olevan yleisimmin kansalaisuuden maailmaan. Näin ollen toimijat ovat huolissaan uudistuvan kotouttamislain tasa-arvo ja solidaarisuus kysymyksistä. Huolenaiheina nousee esille myös kotouttamisohjelman lyhentäminen ja rahoituskysymykset. Uudistuvan kotouttamislain puutteet tiedostetaan ja niihin pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Aineistossa eri oikeuttamisen maailmat yhdistyvät ja ovat päällekkäisiä, joka kertoo ilmiön ristiriitaisuudesta. Kotouttamislain uudistukselle ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, vaan ilmiö on kompleksinen sekä monia ajatuksia ja näkökulmia herättävä.

Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mihin oikeuttamisteorian arvomaailmoihin lausuntojen antajat vetoavat kotouttamislain uudistukseen koskevissa lausunnoissaan? Mitä eri oikeuttamisen keinoja lausuntojen antajat käyttävät?