"Hyvin oot hoitanu": Kehumisen kulttuuri ALTEN Finland Oy:ssä
Koivuniemi, Taija (2022)
Koivuniemi, Taija
2022
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212078946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212078946
Tiivistelmä
Tarkastelen kandidaatintutkielmassani kehumisen ja palautteen antamisen kulttuuria tekniikan alan asiantuntijaorganisaatiossa, konsultointiyritys ALTEN Finland Oy:ssä. Tarkoitukseni on selvittää, millä tavoilla ja missä tilanteissa työyhteisössä annetaan kehuja ja positiivista palautetta, mihin kehut kohdistuvat ja keneltä kehuja tyypillisesti saadaan. Lisäksi tarkastelen kehuissa käytettyjä kielellisiä keinoja.
Tutkielman aineisto koostuu kyselytutkimuksena saamistani 115 vastauksesta. Analysoin aineistoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisesti tarkastelen esimerkiksi, kuinka suuri osa vastaajien saamista kehuista on kohdistunut työsuoritukseen ja kuinka suuri osa vastaajan persoonaan. Laadullisesti analysoin kehulausumien merkityksiä sekä niissä käytettyjä kielellisiä, muun muassa affektisia ilmaisuja. Laadullisessa analyysissä olen käyttänyt tekstianalyysin ja sisällönanalyysin keinoja. Tutkielmani teoriataustana on kehuista ja palautteen antamisesta sekä niiden funktioista tehty aiempi tutkimus, affektisuuden ja yrityskulttuurin käsitteistö sekä osin myös vuorovaikutuslingvistiikka.
Tutkimustulosteni perusteella kehut ja positiivinen palaute kohdistuvat työkontekstissa useimmiten työhön ja työsuorituksiin, usein myös työntekijän osaamiseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten huolellisuuteen tai työn nopeaan suorittamiseen. Tyypillisin kehun antamisen tapa on kasvokkaiskeskustelu tai siihen rinnastettavissa oleva vuorovaikutustilanne ja useimmiten kehun antaja on kollega tai saman tiimin toinen jäsen. Kehuissa käytetyt sanavalinnat ja kielelliset keinot vaihtelevat: affektisten ilmausten lisäksi lausuman kehuva tai arvioiva merkitys välittyy myös muilla tavoilla, kuten kokonaisen lauseen ajatussisällön kautta. Joskus pelkkä kiitos on ollut kehu, ja noudatankin tutkielmassa kyselyn vastaajien tulkintaa siitä, mitä he ovat kokeneet kehuiksi ja palautteeksi.
Tutkimukseni osoittaa myös, että kehuilla on työmotivaatiota lisäävä merkitys vastaajille, ja vähintäänkin kehuja on tuntunut hyvältä saada. Suuri osa vastaajista oli saanut kehuja ja moni sai niitä varsin usein. Tästä huolimatta enemmistö vastaajista oli tyytymätön yrityksen kehumisen kulttuuriin. Tämä kertonee siitä, ettei kehuja tai positiivista palautetta ole saatu riittävän paljon tai riittävän usein, tai saattaa olla, että vaikka kehuja olisi itse vastaanottanut, työyhteisön ilmapiiriä ei silti koe kehumiseen kannustavaksi. Tutkimustulosteni mukaan yrityksessä voisikin olla syytä kiinnittää huomiota vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittämiseen.
Tutkielman aineisto koostuu kyselytutkimuksena saamistani 115 vastauksesta. Analysoin aineistoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisesti tarkastelen esimerkiksi, kuinka suuri osa vastaajien saamista kehuista on kohdistunut työsuoritukseen ja kuinka suuri osa vastaajan persoonaan. Laadullisesti analysoin kehulausumien merkityksiä sekä niissä käytettyjä kielellisiä, muun muassa affektisia ilmaisuja. Laadullisessa analyysissä olen käyttänyt tekstianalyysin ja sisällönanalyysin keinoja. Tutkielmani teoriataustana on kehuista ja palautteen antamisesta sekä niiden funktioista tehty aiempi tutkimus, affektisuuden ja yrityskulttuurin käsitteistö sekä osin myös vuorovaikutuslingvistiikka.
Tutkimustulosteni perusteella kehut ja positiivinen palaute kohdistuvat työkontekstissa useimmiten työhön ja työsuorituksiin, usein myös työntekijän osaamiseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten huolellisuuteen tai työn nopeaan suorittamiseen. Tyypillisin kehun antamisen tapa on kasvokkaiskeskustelu tai siihen rinnastettavissa oleva vuorovaikutustilanne ja useimmiten kehun antaja on kollega tai saman tiimin toinen jäsen. Kehuissa käytetyt sanavalinnat ja kielelliset keinot vaihtelevat: affektisten ilmausten lisäksi lausuman kehuva tai arvioiva merkitys välittyy myös muilla tavoilla, kuten kokonaisen lauseen ajatussisällön kautta. Joskus pelkkä kiitos on ollut kehu, ja noudatankin tutkielmassa kyselyn vastaajien tulkintaa siitä, mitä he ovat kokeneet kehuiksi ja palautteeksi.
Tutkimukseni osoittaa myös, että kehuilla on työmotivaatiota lisäävä merkitys vastaajille, ja vähintäänkin kehuja on tuntunut hyvältä saada. Suuri osa vastaajista oli saanut kehuja ja moni sai niitä varsin usein. Tästä huolimatta enemmistö vastaajista oli tyytymätön yrityksen kehumisen kulttuuriin. Tämä kertonee siitä, ettei kehuja tai positiivista palautetta ole saatu riittävän paljon tai riittävän usein, tai saattaa olla, että vaikka kehuja olisi itse vastaanottanut, työyhteisön ilmapiiriä ei silti koe kehumiseen kannustavaksi. Tutkimustulosteni mukaan yrityksessä voisikin olla syytä kiinnittää huomiota vuorovaikutus- ja työyhteisötaitojen kehittämiseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8798]