Oikomishoidossa olleiden kokemukset hoitouupumuksesta

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta artikkeli käsikirjoituksesta ”Lapsena tai nuorena oikomishoidossa olleiden aikuisten kokemukset oikomishoitouupumuksesta” (Nousiainen & Kaunonen) ja lisäosasta, jossa käsitellään tutkimushaastattelua ja erityisesti virtuaalisesti toteutettua haastattelua. Globaalin covid-19 pandemian myötä tutkimushaastatteluita alettiin toteuttaa aiempaa enemmän virtuaalisesti erilaisten etähaastatteluun soveltuvien sovellusten avulla.

Oikomishoitoon liittyvää uupumusta on kuvattu niukasti kansainvälisessä kirjallisuudessa. Kansallisesti aiheesta ei ole tutkimustietoa. Oikomishoitoon sitoutumista ja hoitomyöntyvyyttä on tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nämä ilmiöt ovat kuitenkin erillisiä uupumuksesta, vaikka ne limittyvätkin ilmenemisessään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lapsena tai nuorena oikomishoidossa olleiden aikuisten lapsuuden ja nuoruuden aikaiseen oikomishoitoon liittynyttä hoitouupumusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena kuvailevana poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin lapsena tai nuorena oikomishoidossa olleilta aikuisilta (n=9), jotka olivat kokeneet hoitouupumusta oikomishoidon aikana. Aineisto kerättiin huhtikuusta syyskuuhun 2022 yhdistelemällä teema- ja kerronnallista haastattelua. Haastattelumenetelmien triangulaatiolla pyrittiin mahdollistamaan osallistujien äänen ja kokemuksien esiin nouseminen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Osallistujat kuvailivat oikomishoitouupumusta monipuolisesti ja rikkaasti. He kuvasivat oikomishoitouupumusta ajatusmaailman kielteiseksi muuttumisena, vaikeutena ottaa osaa oikomishoitoon, oikomiskojeista aiheutuneena kielteisenä huomiona, sosiaalisesti korrektisti toimimisena, hoitotilanteen sulkeutuneena ilmapiirinä, hoidon toteutumisen konflikteina sekä voimavaratekijöiden riittämättömyytenä. Haastattelutilanteissa osallistujat olivat eniten äänessä ja haastattelija pyrki luomaan vapautuneen ilmapiirin, jolloin vastaaminen omien kokemusten pohjalta lisääntyisi. Haastatteluiden eteneminen kronologisesti hoidon alusta loppuun kuvasti haastattelun kerronnallisuutta.

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ilmiöstä, kuvata se ja mahdollistaa ilmiön yleisyyden tutkiminen. Tulokset mahdollistavat ilmiön tunnistamisen hoitoympäristöissä. Haastattelumenetelmien kehittäminen etähaastatteluun aiempaa paremmin soveltuviksi tulee tarkastella. Niiden kehitystyötä tulee jatkaa, jotta tulevaisuudessa etämenetelmien hyödyntäminen helpottuisi.

This Master’s Thesis consists of two separate parts: a research article “Lapsena tai nuorena oikomishoidossa olleiden aikuisten kokemukset oikomishoitouupumuksesta” (Nousiainen & Kaunonen) and an overview which focuses on the methodology of the research interview. The overview focuses on the virtual qualitative research interview method and the possibilities and challenges of doing research virtually. The global Covid-19 pandemic forced researchers to transition from face-to-face to virtual settings.

International studies of medical burnout related to orthodontics are scarce. There are no national studies on medical burnout in orthodontics. Compliance and adherence to orthodontics has been studied thoroughly internationally and nationally. These phenomena differ from each other, but they do overlap. The objective of this study was to describe medical burnout in adults who have undergone orthodontic treatment as children or adolescents and have had subjective experiences of medical burnout during treatment. The research was conducted as a qualitative descriptive cross-sectional study. Research material was collected triangulating a focused interview and a small story approach of nine (n=9) participants who fulfilled the entry criteria. The triangulation of interview methods was chosen to enrich the recorded subjective views. The material was collected from April to September 2022 and was analyzed using inductive content analysis. The participants had diverse descriptions of orthodontic burnout. They described orthodontic burnout as: difficulty in taking part in the orthodontic treatment; negative attention due to orthodontic appliances; socially correct behavior; antagonism in appointments; their mind set becoming negative; lack of emotional and physical resources; and misapprehensions and misadventures related to the treatment plan or the procedures. During the interview, the participant did most of the talking, with the interviewer guiding the dialog to keep a calm and collected atmosphere to best obtain the participant’s experience of the phenomenon. The interviews proceeded chronologically with minor guidance from the interviewer as is typical with the small story approach. The objective of this study was to describe and produce data on the phenomenon and enable the further study of its occurrence. The results enable the recognition of the phenomenon in the clinical environment. Further research on virtual interview methods is essential for improving their suitability for conducting interview based research. Development of applicable technology is recommended to improve existing and develop novel possibilities for virtual research interviews.