Keskiaikaiset naisihanteet ja niitä rikkovat tekijät Vadstenan pyhän Katariinan pyhimyselämänkerrassa
Ekström, Petra (2022)
Ekström, Petra
2022
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212068926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212068926
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan sitä, millaista kuvaa Vadstenan pyhästä Katariinasta luodaan hänestä kirjoitetussa pyhimyselämänkerrassa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten tämä Katariinasta luotu kuva heijastelee aikansa naisihanteita- ja kuvia ja miten sen taas toisaalta voidaan katsoa rikkoneen niitä. Tarkoituksena on tuoda esiin keskiaikaisten naisihanteiden ja -kuvien moninaisuutta. Lähdeaineistona käytetään Katariinasta kirjoitettua Vita:a, eli pyhimyselämänkertaa, jonka on laatinut birgittalaisluostariin kuulunut Ulf Birgersson 1400-luvulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta osasta: tutkimuskirjallisuuden pohjalta muodostetusta näkemyksestä keskiaikaisista naiskuvista ja -ihanteista sekä Max Weberin ja Huneycuttin vallan määrittelyn teorioista. Valta onkin tässä tutkielmassa keskeinen käsite, sillä Vita:n ja tutkimuskirjallisuuden perusteella Katariinaa voidaan luonnehtia poikkeuksellisen vaikutusvaltaiseksi naiseksi.
Vita:ssa Katariina esitetään muun muassa nöyränä, myötätuntoisena ja ennen kaikkea äidilleen pyhälle Birgitalle kuuliaisena hahmona. Toisaalta Katariinan hahmon voidaan siis nähdä heijastelevan keskiaikaisia naisihanteita ja -kuvia, joissa korostuvat esimerkiksi naisilta odotettu kuuliaisuus sekä naisten alisteinen asema suhteessa miehiin. Vaikka Katariinaa kunnioitettiin pyhimyksenä, voidaan hänen Vita:staan kuitenkin erottaa myös sellaisia piirteitä, jotka eivät saumattomasti käy yksiin keskiaikaisten naisihanteiden kanssa. Katariinalla oli esimerkiksi keskiaikaiseksi naiseksi poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia vallankäyttöön. Muun muassa sosiaalisten verkostojensa sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja kykyjensä myötä hän pystyi käyttämään paitsi laillista valtaa mutta myös laajaa vaikutusvaltaa. Lisäksi Katariinalla oli varsin autonominen asema hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Vaikka toisaalta Vita siis luo Katariinasta kuvaa nöyränä ja kuuliaisena tyttärenä, se välittää hänestä toisenlaistakin kuvaa voimakastahtoisena ja sisukkaana naisena.
Vita:ssa Katariina esitetään muun muassa nöyränä, myötätuntoisena ja ennen kaikkea äidilleen pyhälle Birgitalle kuuliaisena hahmona. Toisaalta Katariinan hahmon voidaan siis nähdä heijastelevan keskiaikaisia naisihanteita ja -kuvia, joissa korostuvat esimerkiksi naisilta odotettu kuuliaisuus sekä naisten alisteinen asema suhteessa miehiin. Vaikka Katariinaa kunnioitettiin pyhimyksenä, voidaan hänen Vita:staan kuitenkin erottaa myös sellaisia piirteitä, jotka eivät saumattomasti käy yksiin keskiaikaisten naisihanteiden kanssa. Katariinalla oli esimerkiksi keskiaikaiseksi naiseksi poikkeuksellisen paljon mahdollisuuksia vallankäyttöön. Muun muassa sosiaalisten verkostojensa sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja kykyjensä myötä hän pystyi käyttämään paitsi laillista valtaa mutta myös laajaa vaikutusvaltaa. Lisäksi Katariinalla oli varsin autonominen asema hänen äitinsä kuoleman jälkeen. Vaikka toisaalta Vita siis luo Katariinasta kuvaa nöyränä ja kuuliaisena tyttärenä, se välittää hänestä toisenlaistakin kuvaa voimakastahtoisena ja sisukkaana naisena.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8253]