Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen valmistelu ja toimeenpano kuntien ja maakuntien näkökulmasta

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten kuntien ja maakuntien asemaa kestävän kasvun ohjelman valmistelussa ja toimeenpanossa. Kestävän kasvun ohjelman avulla Suomi käyttää Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen kautta jaettavaa rahoitusta. Elpymis- ja palautumistukiväline luotiin vastaamaan Covid-19 aiheuttamaan taloudelliseen häiriöön. Tutkielmassa tuodaan esiin maakuntaliittojen asiantuntijoiden näkemys siitä, miten kunnat ja maakuntaliitot pystyivät vaikuttamaan ohjelman valmisteluun ja rahoituksen allokaatioon. Tutkielman tavoitteena on analysoida kuntien ja maakuntaliittojen vaikutusmahdollisuuksia kestävän kasvun ohjelman valmistelussa sekä kokemuksia tukivälineen toimeenpanosta. Euroopan unionissa joudutaan todennäköisesti tulevaisuudessakin reagoimaan erilaisiin kriiseihin, joten tutkielman tarkoituksena on myös löytää elpymispaketin toiminnasta mahdollisia kehityskohteita, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen toimivuutta verrataan alue- ja rakennepolitiikan rahastojen prosessiin.

Tutkielman aineistona toimii viisi tutkimushaastattelua, joihin osallistui viiden maakuntaliiton asiantuntijat. Tutkimusote on kvalitatiivinen tutkimus, ja analyysimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimuksen teoreettisen kehyksen muodostaa katsaus Euroopan unionin aikaisempiin kriiseihin ja niihin reagoimiseen, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan periaatteet, osallisuus alue- ja rakennepolitiikassa sekä katsaus elpymis- ja palautumistukivälineeseen.

Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että kestävän kasvun ohjelman valmistelussa ja toteutuksessa on alueiden osallistamiseen sekä viestintään ja koordinaatioon liittyviä ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet esimerkiksi maakuntaliittojen työntekijöiden työtä hankkeiden parissa. Ohjelman läpivienti oli hyvin keskushallintovetoista. Tämä nähdään ongelmallisena, koska Suomessa on totuttu aitoon alueiden osallistamiseen Euroopan unionin hankkeissa.

Tutkielman perusteella elpymis- ja palautumistukivälineen valmistelussa ja toimeenpanossa on paljon kehitettävää. Elpymispaketti saattaa näyttää tehokkaalta, koska se otettiin nopeasti käyttöön ja monissa maissa muiden rakennerahastojen valmistelu laitettiin jäihin. Elpymispaketin onnistumista arvioitaessa tulee siihen vaikuttaneet tekijät ottaa huomioon. Suomessa kestävän kasvun ohjelman toteutuksessa kokonaisuuden nopea läpivienti tehtiin läheisyysperiaatteen kustannuksella. Tutkielma kartoittaa aihetta alueiden näkökulmasta, joten jatkotutkimusmahdollisuuksia on esimerkiksi valtionhallinnon tai Euroopan komission kokemusten analysoinnissa.