Sosiaalisen vastuun raportointi suomalaisissa metsäteollisuusyhtiöissä
Markkanen, Laura (2022)
Markkanen, Laura
2022
Vastuullisen liiketoiminnan maisteriohjelma - Master's Programme in Responsible Business
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212048851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212048851
Tiivistelmä
Yritysvastuuseen liittyvät asiat ovat olleet viime vuosikymmenien aikana ajankohtainen teema julkisessa keskustelussa. Yritysten toiminnan yhä kansainvälistyessä myös heidän kohtaamansa haasteet liittyen yritysvastuuseen lisääntyvät. Ympäristövastuun lisäksi myös sosiaaliseen vastuuseen liittyviä haasteita tunnistetaan lisääntyvissä määrin. Sosiaalista vastuuta on kuitenkin toistaiseksi tutkittu vähemmän kuin ympäristövastuuta. Yritysten sidosryhmät vaativat yrityksiä vastuulliseen toimintaan, ja aiempien tutkimusten mukaan heillä onkin suuri vaikutus siihen, että yritykset omaksuvat vastuullisia liiketoimintamalleja toimintaansa. On myös tunnistettu, että mitä suurempia ympäristöllisiä tai sosiaalisia riskejä yrityksen toimintaan liittyy, sitä enemmän niiden myös odotetaan raportoivan sidosryhmilleen liittyen niiden vastuullisuuteen. Yhtenä vastuullisuusraportoinnin selittävänä tekijänä voidaankin nähdä legitimaatioteoria, jonka avulla pyritään selittämään yrityksien suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Legitimaatioteorian tavoitteena on selittää motivaatiotekijöitä yritysten läpinäkyvälle vastuullisuusraportoinnille. Läpinäkyvyys on myös vastuullisuusraportoinnissa keskeinen käsite, joka vaikuttaa sidosryhmien kokemukseen raportoinnin luotettavuudesta. Lisäksi läpinäkyvyyden avulla voidaan parantaa yrityksen ja sen sidosryhmien suhdetta, ja sidosryhmillä onkin havaittu vaikutusta yrityksien vastuullisuusraportoinnin läpinäkyvyyteen.
Tämän työn tavoitteena on tutkia, kuinka sosiaalisesta vastuusta on raportoitu suomalaisissa metsäteollisuusyhtiöissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää, kuinka läpinäkyvää raportointi on perustuen GRI-raportointiohjeiston kuuteen laadun periaatteeseen, sekä kuinka raportointi on muuttunut tutkimuksen aineiston perusteella. Teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisen vastuun määritelmästä, legitimaatioteoriasta, jolla pyritään selittämään motiivit yritysten vastuullisuusraportoinnille, sekä GRI-raportointiohjeistosta ja sen kriteereistä raportoinnin läpinäkyvyydelle.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto koostuu kolmen suomalaisen metsäteollisuusyhtiön vastuullisuusraporteista ja vuosikertomuksista vuosilta 2011, 2016 sekä 2021. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset esitetään jaettuna GRI:n sosiaalisen vastuun kategorioiden mukaan henkilöstö ja työolot-, ihmisoikeudet-, yhteiskunta- sekä tuotevastuu -alalukuihin. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa arvioidaan raportoinnin läpinäkyvyyttä omassa luvussaan.
Tutkimuksen tulosten pohjalta muodostui kolme johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että sosiaalisen vastuun raportoinnin painopisteet ovat henkilöstön hyvinvoinnissa, työturvallisuudessa sekä koulutuksessa. Toisena johtopäätöksenä on havainto, että metsäteollisuuden vastuullisuusraportointi on kohtalaisen läpinäkyvää, mutta negatiivisista asioista raportoidaan melko vähän. Kolmantena johtopäätöksenä todetaan, että sosiaalisen vastuun raportointi on muuttunut jonkin verran aiheiltaan, pituudeltaan sekä julkaisumuodoiltaan. Tutkimuksen perusteella todetaan, että aihetta olisi mielekästä tutkia vielä lisää. Erityisesti sosiaalisen vastuun raportoinnin läpinäkyvyys koetaan mielenkiintoiseksi jatkotutkimusmahdollisuudeksi.
Tämän työn tavoitteena on tutkia, kuinka sosiaalisesta vastuusta on raportoitu suomalaisissa metsäteollisuusyhtiöissä. Tämän lisäksi tutkimuksessa halutaan selvittää, kuinka läpinäkyvää raportointi on perustuen GRI-raportointiohjeiston kuuteen laadun periaatteeseen, sekä kuinka raportointi on muuttunut tutkimuksen aineiston perusteella. Teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisen vastuun määritelmästä, legitimaatioteoriasta, jolla pyritään selittämään motiivit yritysten vastuullisuusraportoinnille, sekä GRI-raportointiohjeistosta ja sen kriteereistä raportoinnin läpinäkyvyydelle.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto koostuu kolmen suomalaisen metsäteollisuusyhtiön vastuullisuusraporteista ja vuosikertomuksista vuosilta 2011, 2016 sekä 2021. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset esitetään jaettuna GRI:n sosiaalisen vastuun kategorioiden mukaan henkilöstö ja työolot-, ihmisoikeudet-, yhteiskunta- sekä tuotevastuu -alalukuihin. Lisäksi tutkimuksen tuloksissa arvioidaan raportoinnin läpinäkyvyyttä omassa luvussaan.
Tutkimuksen tulosten pohjalta muodostui kolme johtopäätöstä. Ensimmäinen johtopäätös on, että sosiaalisen vastuun raportoinnin painopisteet ovat henkilöstön hyvinvoinnissa, työturvallisuudessa sekä koulutuksessa. Toisena johtopäätöksenä on havainto, että metsäteollisuuden vastuullisuusraportointi on kohtalaisen läpinäkyvää, mutta negatiivisista asioista raportoidaan melko vähän. Kolmantena johtopäätöksenä todetaan, että sosiaalisen vastuun raportointi on muuttunut jonkin verran aiheiltaan, pituudeltaan sekä julkaisumuodoiltaan. Tutkimuksen perusteella todetaan, että aihetta olisi mielekästä tutkia vielä lisää. Erityisesti sosiaalisen vastuun raportoinnin läpinäkyvyys koetaan mielenkiintoiseksi jatkotutkimusmahdollisuudeksi.