Monikielisten työyhteisöjen käytänteet varhaiskasvatusyksiköissä: Varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatushenkilöstön käsityksiä ja näkemyksiä monikielisten työyhteisöjen käytänteistä varhaiskasvatusyksiköissä. Lisääntyvä maahanmuutto ja globalisaatio kansainvälistävät maailman valtioita luoden moninaisia yhteisöjä. Tämä näkyy myös työpaikoilla ja työyhteisöissämme. Työyhteisön moninaisuus voi tuoda mukanaan paljon eri kieliä osaavia ammattilaisia, jolloin voidaan puhua monikielisistä työyhteisöistä. Kuten kaikissa yhteisöissä, myös monikielisissä työyhteisöissä tarvitaan erilaisia käytänteitä yhteisön toimivuuden vuoksi. Monikielisissä työyhteisöissä käytänteet painottuvat useimmiten kielellisiin seikkoihin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluista. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään minkälaisia käytänteitä monikieliset työyhteisöt sisältävät varhaiskasvatusyksiköissä ja kuinka niitä tulisi huomioida. Haastatteluihin osallistui viisi varhaiskasvatuksen työntekijää useasta eri Etelä-Suomen kaupungeissa sijaitsevista yksiköistä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä käyttäen analyysimenetelmänä teemoittelua, jolla saatiin nostettua aineistosta neljä eri pääteemaa sekä useita eri alateemoja. Tutkimustuloksista nousi esiin erilaisia käytänteitä, joita monikielisissä työyhteisöissä esiintyy. Käytänteet voitiin jakaa kahteen eri teemaan: rakenteellisiin ja sosiaalisiin käytänteisiin. Rakenteelliset käytänteet olivat yksiköiden, sekä työyhteisöjen toimintaan sidonnaisia toimintamalleja- ja tapoja, joissa painottui erityisesti yksiköiden johtaminen. Sosiaaliset käytänteet olivat enemmän yksilöpainotteisia käytösmalleja, joissa painottui yksilön arvot ja sosiaalinen toimijuus. Näiden kahden teemaan lisäksi aineistosta nousi myös kaksi muuta teemaa: monikielisyyden tuomat rikkaudet sekä monikielisyyden tuomat haasteet. Haastatteluihin osallistuneet korostivat hyvin vahvasti monikielisyyden tuomia rikkauksia ja sen positiivista vaikutusta työyhteisöön. Vaikka monikielisyyden koettiin tuovan haasteita arkeen, erityisesti kommunikoinnin ja ymmärryksen tasolla, pidettiin sitä lähtökohtaisesti kuitenkin suurena rikkautena varhaiskasvatusyksiköiden työyhteisöissä.