Polyakryyliamidihydrogeeli naisten virtsankarkailun hoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2016-2019
Pohjola, Satu (2022)
Pohjola, Satu
2022
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212018806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202212018806
Tiivistelmä
Naisten ponnistusvirtsankarkailu on yleinen sairaus, joka heikentää elämänlaatua. Sitä esiintyy lähes kolmasosalla naisista jossain vaiheessa elämää. Ponnistusvirtsankarkailua pyritään ensisijaisesti hoitamaan konservatiivisilla hoitomuodoilla, joita ovat lantionpohjan fysioterapia ja elämäntapainterventio. Mikäli nämä hoitomuodot epäonnistuvat, vaihtoehtoina on kirurginen hoito nauhaleikkauksella tai virtsaputken pistoshoidot. Pistoshoidoissa virtsaputken ympärille sidekudokseen ruiskutetaan täyteainetta. Nykyisin Suomessa pistoshoitoihin käytetään polyakryyliamidihydrogeeliä eli Bulkamidiaâ. Bulkamidâ on homogeeninen, myrkytön ja vesipitoinen geeli, joka on osoittautunut tutkimuksissa turvallisiksi.
Tutkimuksessa kartoitettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2016–2019 tehtyjen Bulkamidâ-hoitojen teho ja turvallisuus. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Bulkamidâ-hoitoa saaneiden 155 potilaan sairauskertomusmerkinnöistä. Hoidon tulosta tarkasteltiin tutkimuksessa kolmen kuukauden kohdalla. Ensisijaisena päätemuuttujana oli potilaiden subjektiivinen tyytyväisyys. Toisena päätemuuttujana tutkittiin komplikaatioita. Lisäksi tarkasteltiin potilaiden taustatietoja, kuten painoindeksiä, ikää ja aiempia toimenpiteitä. Hoidon tuloksien arviointiin käytettiin itse luotua mittaria, jossa sanallinen hoidon tulos luokiteltiin asteikolla 1–5.
Tutkimuksessa lähes puolet (48,7 %) potilaista hyötyi merkittävästi Bulkamidâ-hoidosta kolmen kuukauden kohdalla. Potilaista 38 ei kokenut lainkaan vastetta. Potilaiden mediaani-ikä oli 72. Potilaista 69 %:lla oli diagnoosina sekamuotoinen virtsankarkailu. Huomattava ero hoidon tehossa havaittiin ponnistusvirtsankarkailun ja sekamuotoisen virtsankarkailun ryhmissä. Puhtaan ponnistusvirtsankarkailun ryhmässä 34 potilasta (72 %) hyötyi merkittävästi hoidosta, kun sekamuotoisessa ryhmässä vastaava luku oli 40 (38 %). Ylipainon todettiin myös heikentävän Bulkamidâ-hoidon tehoa. Merkittävästi ylipainoisista (BMI >30) 40,3 % ei hyötynyt hoidosta lainkaan. Iällä tai aiemmilla nauhaleikkauksilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hoidon tehoon. Komplikaatioita esiintyi yhteensä 21 (14 %) potilaalla ja kaikki potilaat paranivat komplikaatioista. Yleisin komplikaatio oli osittainen tai täydellinen virtsaumpi.
Bulkamidâ vaikuttaisi olevan suhteellisen tehokas ja turvallinen vaihtoehto kirurgisille hoidoille ponnistusvirtsankarkailussa.
Tutkimuksessa kartoitettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2016–2019 tehtyjen Bulkamidâ-hoitojen teho ja turvallisuus. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena. Aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan Bulkamidâ-hoitoa saaneiden 155 potilaan sairauskertomusmerkinnöistä. Hoidon tulosta tarkasteltiin tutkimuksessa kolmen kuukauden kohdalla. Ensisijaisena päätemuuttujana oli potilaiden subjektiivinen tyytyväisyys. Toisena päätemuuttujana tutkittiin komplikaatioita. Lisäksi tarkasteltiin potilaiden taustatietoja, kuten painoindeksiä, ikää ja aiempia toimenpiteitä. Hoidon tuloksien arviointiin käytettiin itse luotua mittaria, jossa sanallinen hoidon tulos luokiteltiin asteikolla 1–5.
Tutkimuksessa lähes puolet (48,7 %) potilaista hyötyi merkittävästi Bulkamidâ-hoidosta kolmen kuukauden kohdalla. Potilaista 38 ei kokenut lainkaan vastetta. Potilaiden mediaani-ikä oli 72. Potilaista 69 %:lla oli diagnoosina sekamuotoinen virtsankarkailu. Huomattava ero hoidon tehossa havaittiin ponnistusvirtsankarkailun ja sekamuotoisen virtsankarkailun ryhmissä. Puhtaan ponnistusvirtsankarkailun ryhmässä 34 potilasta (72 %) hyötyi merkittävästi hoidosta, kun sekamuotoisessa ryhmässä vastaava luku oli 40 (38 %). Ylipainon todettiin myös heikentävän Bulkamidâ-hoidon tehoa. Merkittävästi ylipainoisista (BMI >30) 40,3 % ei hyötynyt hoidosta lainkaan. Iällä tai aiemmilla nauhaleikkauksilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta hoidon tehoon. Komplikaatioita esiintyi yhteensä 21 (14 %) potilaalla ja kaikki potilaat paranivat komplikaatioista. Yleisin komplikaatio oli osittainen tai täydellinen virtsaumpi.
Bulkamidâ vaikuttaisi olevan suhteellisen tehokas ja turvallinen vaihtoehto kirurgisille hoidoille ponnistusvirtsankarkailussa.