Yritysvastuuraporttien varmentaminen : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus varmennusprosessista
Nykänen, Karoliina (2022)
Nykänen, Karoliina
2022
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211308781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211308781
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on muodostaa käsitys siitä, minkälaiseksi yritysvastuutietojen varmennusprosessi on muotoutunut ja minkälaisia haasteita varmennusprosessin aikana on tunnistettu. Varmennuksen rooli on kasvanut markkinoilla ja varmennuksella saavutettujen hyötyjen ymmärtämiseksi on tärkeää, että myös varmennusprosessi tunnetaan kokonaisuudessaan. Tutkimusaineisto koostuu 19 vertaisarvioidusta kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka on julkaistu vuosien 2000–2021 aikana.
Varmennusmarkkinat ovat hajaantuneet niin eri standardien kuin varmentajien kesken, mikä heijastuu myös varmennusprosessiin. Varmentajana voi toimia esimerkiksi tilintarkastusyhteisö, konsulttiyritys tai sertifiontipalveluita tarjoava taho. Useiden eri raportoinnin viitekehysten ohella käytössä on myös eri varmennusstandardeja. Varmennuksen kannalta keskeisessä asemassa on ISAE 3000 ja AA1000AS varmennusstandardit. Nämä tiivistävät varmennusprosessin kolmeen vaiheeseen eli suunnitteluun, toteuttamiseen sekä päättämiseen. Standardien mukaan varmennusprosessiin vaikuttaa muun muassa se, mitä varmuustasoa varmennuksella tavoitellaan. Varmennuksen vapaaehtoisuuden vuoksi markkinoilla on lisäksi havaittu eroja varmennusten määrässä niin eri maiden kuin toimialojen välillä.
Tutkimusaineiston perusteella varmennus keskittyy suunnitteluvaiheessa asiakassuhteeseen sisältyvän riskin huomioimiseen muun muassa esivarmennuksen kautta sekä tavoitellun varmuustason valitsemiseen. Toteuttamisvaiheessa keskeisessä asemassa ovat varmennustoimenpiteet, joista tutkimus antaa monipuolisen kuvan. Osa varmennusstandardien esille nostamista varmennustoimenpiteistä ei esiinny aineistossa, mutta tämän lisäksi esille nousee uusia teemoja, kuten raportin ulkomuodon ja sanallisen ilmaisun merkitys sekä strategian ja raportoinnin välisen yhteyden kriittinen tarkastelu. Päättämisvaiheen yhteydessä keskustellaan kriittisesti eri luonteisten johtopäätösten antamisesta sekä varmennusmuistion merkityksestä. Haasteet varmennuksessa liittyvät keskeisiin käsitteisiin, kuten siihen, miten vastuullisuus määritellään ja mikä varmennuksen rooli on, mutta myös varmentajan osaamiseen tai tilannekohtaisiin haasteisiin. Näiden lisäksi omina kokonaisuuksinaan nostetaan esille vielä olennaisuuden käsite ja sen merkitys varmennuksessa sekä sidosryhmien rooli.
Tutkimuksen perusteella voidaan laajentaa varmennusprosessin käsitettä. Toisaalta varmennusprosessiin liitetyt haasteet osoittavat, ettei tämä käytäntö ole vielä vakiintunut. Varmentajilla onkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan varmennusprosessin tulisi kehittyä. Sääntelyn lisääntyessä onkin tarpeellista ottaa kantaa tähän ja varmennuksen muihin haasteisiin. Tutkimuksen tarjoamat jatkotutkimusaiheet liittyvät varmennusprosessin vaiheisiin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen heikkoukset liittyvät sekä tutkimusmenetelmälle tyypillisiin haasteisiin, että tutkijan omaan subjektiivisuuteen.
Varmennusmarkkinat ovat hajaantuneet niin eri standardien kuin varmentajien kesken, mikä heijastuu myös varmennusprosessiin. Varmentajana voi toimia esimerkiksi tilintarkastusyhteisö, konsulttiyritys tai sertifiontipalveluita tarjoava taho. Useiden eri raportoinnin viitekehysten ohella käytössä on myös eri varmennusstandardeja. Varmennuksen kannalta keskeisessä asemassa on ISAE 3000 ja AA1000AS varmennusstandardit. Nämä tiivistävät varmennusprosessin kolmeen vaiheeseen eli suunnitteluun, toteuttamiseen sekä päättämiseen. Standardien mukaan varmennusprosessiin vaikuttaa muun muassa se, mitä varmuustasoa varmennuksella tavoitellaan. Varmennuksen vapaaehtoisuuden vuoksi markkinoilla on lisäksi havaittu eroja varmennusten määrässä niin eri maiden kuin toimialojen välillä.
Tutkimusaineiston perusteella varmennus keskittyy suunnitteluvaiheessa asiakassuhteeseen sisältyvän riskin huomioimiseen muun muassa esivarmennuksen kautta sekä tavoitellun varmuustason valitsemiseen. Toteuttamisvaiheessa keskeisessä asemassa ovat varmennustoimenpiteet, joista tutkimus antaa monipuolisen kuvan. Osa varmennusstandardien esille nostamista varmennustoimenpiteistä ei esiinny aineistossa, mutta tämän lisäksi esille nousee uusia teemoja, kuten raportin ulkomuodon ja sanallisen ilmaisun merkitys sekä strategian ja raportoinnin välisen yhteyden kriittinen tarkastelu. Päättämisvaiheen yhteydessä keskustellaan kriittisesti eri luonteisten johtopäätösten antamisesta sekä varmennusmuistion merkityksestä. Haasteet varmennuksessa liittyvät keskeisiin käsitteisiin, kuten siihen, miten vastuullisuus määritellään ja mikä varmennuksen rooli on, mutta myös varmentajan osaamiseen tai tilannekohtaisiin haasteisiin. Näiden lisäksi omina kokonaisuuksinaan nostetaan esille vielä olennaisuuden käsite ja sen merkitys varmennuksessa sekä sidosryhmien rooli.
Tutkimuksen perusteella voidaan laajentaa varmennusprosessin käsitettä. Toisaalta varmennusprosessiin liitetyt haasteet osoittavat, ettei tämä käytäntö ole vielä vakiintunut. Varmentajilla onkin toisistaan poikkeavia näkemyksiä siitä, mihin suuntaan varmennusprosessin tulisi kehittyä. Sääntelyn lisääntyessä onkin tarpeellista ottaa kantaa tähän ja varmennuksen muihin haasteisiin. Tutkimuksen tarjoamat jatkotutkimusaiheet liittyvät varmennusprosessin vaiheisiin, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen heikkoukset liittyvät sekä tutkimusmenetelmälle tyypillisiin haasteisiin, että tutkijan omaan subjektiivisuuteen.