Pääministeri Sanna Marinin kielenpiirteiden tilanteinen variaatio

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan pääministeri Sanna Marinin kielen variaatiota erilaisissa puhetilanteissa. Tavoitteena on selvittää, millaista variaatiota on havaittavissa kolmen erilaisen puhetilanteen välillä erityisesti minä-pronominin käytössä, inessiivin päätteessä, jälkitavun i-loppuisissa diftongeissa ja diftongien avartumisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tilanteiden sisäistä variaatiota. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaista tilanteista variaatiota Sanna Marinin kielessä esiintyy eri puhetilanteissa? ja 2) Onko eri puhetilanteissa havaittavissa tilanteen sisäistä variaatiota? Jos on, millaista tämä variaatio on? Sanna Marin johtaa pääministerinä Suomen hallitusta ja on siis asemaltaan hyvin vaikutusvaltainen. Siksi hänen kielenkäyttönsä tutkiminen antaa kiinnostavan näkymän siihen, miten virkamiehen kielenkäyttö varioi erilaisissa, kuitenkin työnkuvaan kuuluvissa, tilanteissa. Lingvistisestä näkökulmasta tutkimuksen aihe on niin ikään perusteltu, sillä sosiolingvistisen variaationtutkimuksen pääpaino on Suomessa ollut ajallisen ja paikallisen muutoksen tutkimuksessa, mutta tilanteisen variaation tutkimusta on julkaistu melko vähän. Tutkielman aineistona on kolme erilaista puhetilannetta, joista jokainen on William Labovin (1966) tyylianalyysia mukaillen tyyliltään hieman erilainen. Muodollisin puhetilanne on Marinin Suurlähettiläspäivillä pitämä puhe, joka liittyy Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja Euroopan ajankohtaisiin aiheisiin. Jatkumon toiselle laidalle eli puhetilanteista epämuodollisimmaksi asettuu Kesärannassa pidetty tiedotustilaisuus, jossa Marin vastaa median kysymyksiin liittyen kesällä 2022 olleeseen pääministerin bilevideokohuun. Näiden kahden aineiston väliin muodollisuusjatkumolla asettuu Kuntamarkkinoiden paneelikeskustelu, jossa Suomen seitsemän suurimman puolueen puheenjohtajat keskustelevat kuntien tilanteista. Aineistojen puhetilanteet sijoittuvat ajankohdaltaan kuukauden sisään, joten ajallinen muutos rajautuu pois tarkastelusta. Analyysiluvussa tarkastelen aineistossani esiintyviä tutkimukseeni valitsemiani kielenpiirteitä kussakin puhetilanteessa ja vertailen niitä keskenään muodostaakseni kuvan siitä, millaista variaatiota tilanteiden välillä on havaittavissa. Peilaan havaintojani paitsi Labovin (1966) tyylianalyysiin myös sydänhämäläisiin murteisiin, sillä Marin on kotoisin Pirkanmaalta ja hänen huolitellussa, melko yleiskielisessä puhetavassaan on havaittavissa Tampereen alueen murrepiirteitä. Tutkielmasta käy ilmi, että puhetilanteista muodollisimmaksi määritelty Suurlähettiläspäivien puhe eroaa kielenpiirteiden variaation suhteen muista puhetilanteista siten, että kaikki tutkitut kielenpiirteet varioivat siinä vähiten ja kieli oli hyvin yleiskielistä. Erityisen huomattavaa on, että minä-pronominia ei käytetä puheessa ollenkaan, vaan persoona ilmaistaan persoonamuotoisella verbillä tai omistusliitteellä. Jatkumon keskivaiheille sijoittuva Kuntamarkkinoiden paneelikeskustelu sen sijaan tarjoaa monipuolista variaatiota niin tilanteen sisällä kuin muihin aineistoihin verrattuna. Huomio kiinnittyy erityisesti jälkitavun i-loppuisiin diftongeihin, joissa esiintyy runsaasti i:n katoa. Kesärannassa pidetty tiedotustilaisuus on aineistoista tyylianalyysin mukaan epämuodollisin, ja siinä merkillepantavaa on diftongien runsas avartuminen sekä minä-pronominin varioimattomuus tilanteen sisällä. Aineisto ja sen analyysi osoittavat, että vaikka pääministerin kieli on yleisesti ottaen hyvin huoliteltua ja yleiskielistä, oma henkilökohtainen idiolekti tulee esiin jollain tavalla jokaisessa tutkitussa puhetilanteessa. Erityisesti diftongien avartuminen vaikuttaa olevan niin vahvasti Marinin idiolektiin kuuluva kielenpiirre, että se nousee selkeästi esiin jopa hyvin yleiskielisessä etukäteen valmistellussa puheessa, joka luetaan tilanteessa paperilta.