Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ryhmäsensitiivisyydestä ja yhteenkuuluvuuden tunteen edistämisestä lapsiryhmässä
Honkanen, Heli (2022)
Honkanen, Heli
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298743
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa kandidaatintutkielmassa tavoitteena oli tutkia varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä ryhmäsensitiivisyydestä ja sen ilmenemistä lapsiryhmän toiminnassa. Lisäksi selvitettiin, kuinka varhaiskasvatuksen opettajat edistävät lasten yhteenkuuluvuuden tunnetta ryhmissä. Tutkimuksen tutkimuskysymyksiksi muodostuivat seuraavanlaiset: 1) Miten ryhmäsensitiivisyys toteutuu varhaiskasvatuksen opettajien toiminnassa ja 2) Millä tavoin yhteenkuuluvuuden tunnetta edistetään lapsiryhmässä? Tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ryhmäsensitiivisyydestä sekä keinoista tukea yhteenkuuluvuuden tunnetta lapsiryhmän toiminnassa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. Tavoitteena oli mahdollisimman avoimien kysymysten esittäminen erilaisten käsitysten esiintuomiseksi. Tutkimukseen osallistujat olivat varhaiskasvatuksen opettajia Pirkanmaalta. Kyselylomakkeet analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista tutkimussuuntausta, ja aineistosta löytyi yhteensä neljä kuvauskategoriaa vastaamaan kumpaankin tutkimuskysymykseen. Kuvauskategorioiksi muodostuivat: pedagogisesti sensitiivinen aikuinen, ryhmäsensitiivisen ympäristön luominen, ammatillinen sensitiivisyys ja sen kehittäminen sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävät keinot lapsiryhmässä.
Varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten mukaan ryhmäsensitiivisyys toteutuu lapsiryhmässä yksilöllisyyden huomiointina ja lasten erilaisiin tarpeisiin vastaamisena. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät lämpimän vuorovaikutustyylin mukaista vuorovaikutusta huomioiden sekä sanattoman että sanallisen viestinnän tasot. Ryhmäsensitiivisen ympäristön luomisessa korostuivat taas myönteinen ilmapiiri ja lasten joukkoon kuulumisen kokemuksien tukeminen ryhmässä. Oma ammatillinen sensitiivisyys nähtiin keskeisenä osana ryhmäsensitiivisyyden toteutumista, joka muodostuu ammattilaisen tiedoista, osaamisesta ja asenteista pedagogista sensitiivisyyttä kohtaan. Lisäksi koko työyhteisön tuki koettiin merkitykselliseksi ja lisäkoulutusmahdollisuudet asian suhteen tarpeellisiksi. Yhteenkuuluvuuden tunnetta edistäviä keinoja oli monia. Näitä olivat vertaissuhteiden tukeminen ja yhteinen toiminta ryhmänä, pienryhmätoiminta, lapsen henkilökohtainen tuki lapsiryhmän yhteisessä toiminnassa sekä positiivisen pedagogiikan menetelmät.
Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. Tavoitteena oli mahdollisimman avoimien kysymysten esittäminen erilaisten käsitysten esiintuomiseksi. Tutkimukseen osallistujat olivat varhaiskasvatuksen opettajia Pirkanmaalta. Kyselylomakkeet analysoitiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa hyödynnettiin fenomenografista tutkimussuuntausta, ja aineistosta löytyi yhteensä neljä kuvauskategoriaa vastaamaan kumpaankin tutkimuskysymykseen. Kuvauskategorioiksi muodostuivat: pedagogisesti sensitiivinen aikuinen, ryhmäsensitiivisen ympäristön luominen, ammatillinen sensitiivisyys ja sen kehittäminen sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta edistävät keinot lapsiryhmässä.
Varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten mukaan ryhmäsensitiivisyys toteutuu lapsiryhmässä yksilöllisyyden huomiointina ja lasten erilaisiin tarpeisiin vastaamisena. Varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät lämpimän vuorovaikutustyylin mukaista vuorovaikutusta huomioiden sekä sanattoman että sanallisen viestinnän tasot. Ryhmäsensitiivisen ympäristön luomisessa korostuivat taas myönteinen ilmapiiri ja lasten joukkoon kuulumisen kokemuksien tukeminen ryhmässä. Oma ammatillinen sensitiivisyys nähtiin keskeisenä osana ryhmäsensitiivisyyden toteutumista, joka muodostuu ammattilaisen tiedoista, osaamisesta ja asenteista pedagogista sensitiivisyyttä kohtaan. Lisäksi koko työyhteisön tuki koettiin merkitykselliseksi ja lisäkoulutusmahdollisuudet asian suhteen tarpeellisiksi. Yhteenkuuluvuuden tunnetta edistäviä keinoja oli monia. Näitä olivat vertaissuhteiden tukeminen ja yhteinen toiminta ryhmänä, pienryhmätoiminta, lapsen henkilökohtainen tuki lapsiryhmän yhteisessä toiminnassa sekä positiivisen pedagogiikan menetelmät.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8799]