"Oli pakko saada tää äijä ulos Valkosesta talosta" : Haastattelututkimus Suomessa asuvien Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisten kiinnittymisestä Yhdysvaltain politiikkaan
Shilman, Susanna (2022)
Shilman, Susanna
2022
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298720
Tiivistelmä
Kysymykset kansallista rajoista ja kansallisesta identiteetistä ovat kasvaneet entistä merkittävämmiksi kiihtyvällä tahdilla voimistuvan globalisaation vuoksi. Käsitys kansalaisuudesta muokkautuu edelleen, kun yhteisöt leviävät laajalti valtioiden rajojen yli mutta ovat silti vuorovaikutuksessa lähtömaahansa tavalla tai toisella. Kaksoiskansalaisuuden voi nähdä olevan samanaikaisesti tämän transnationaalin toiminnan syy sekä seuraus, sillä se rakentaa molempiin maihin kiinnittyviä kaksois-, moni- ja yhdysidentiteettejä ja mahdollistaa institutionaalisella tasolla määritellyt oikeudet ja velvollisuudet kahteen valtioon.
Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millä tavoin Suomessa asuvat Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaiset kiinnittyvät Yhdysvaltain politiikkaan. Tapaustutkimuksena käytän Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleja. Ymmärtääkseni miksi ja millä tavoin nämä kaksoiskansalaiset aktivoituivat ja toimivat poliittisesti olen pyrkinyt myös löytämään vastauksia siihen, miten he itse identifioituvat ja miten tämä identiteetti on rakentunut transnationaalissa kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta. Haastateltavina toimivat Suomessa valtaosan elämästään eläneet Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaiset, joiden toinen vanhempi on suomalainen ja toinen yhdysvaltalainen.
Tutkielman aineisto vahvistaa käsityksen siitä, että transnationaalit identiteetit ovat kompleksisia, monimuotoisia sekä ajassa ja paikassa muuntuvia. Suomessa asuvien Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisten suhde Yhdysvaltoihin ei niinkään perustu kansallisvaltioon pohjautuvaan institutionaaliseen kansalaisuuden konstruktioon, vaan merkityksellisiin ja voimakkaisiin henkilökohtaisiin tunteisiin. Vaikka nämä kaksoiskansalaiset eivät pääsääntöisesti koe olevansa osa Yhdysvaltain yhteiskuntaa, he kuitenkin osallistuvat tai haluaisivat osallistua Yhdysvaltain politiikkaan äänestämällä. Suurimpana motivaattorina äänestämiseen toimivat oman identiteetin voimistamat vahvat tunteet. Tutkielman aineistossa nousevat myös esiin kaksoiskansalaisten kokemat voimakkaat, negatiiviset tunteet, jotka ovat samanaikaisesti sekä alleviivanneet haastateltavien yhdysvaltalaista identiteettiä että etäännyttäneet heitä Yhdysvalloista.
Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millä tavoin Suomessa asuvat Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaiset kiinnittyvät Yhdysvaltain politiikkaan. Tapaustutkimuksena käytän Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaaleja. Ymmärtääkseni miksi ja millä tavoin nämä kaksoiskansalaiset aktivoituivat ja toimivat poliittisesti olen pyrkinyt myös löytämään vastauksia siihen, miten he itse identifioituvat ja miten tämä identiteetti on rakentunut transnationaalissa kontekstissa. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä teemahaastattelusta. Haastateltavina toimivat Suomessa valtaosan elämästään eläneet Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaiset, joiden toinen vanhempi on suomalainen ja toinen yhdysvaltalainen.
Tutkielman aineisto vahvistaa käsityksen siitä, että transnationaalit identiteetit ovat kompleksisia, monimuotoisia sekä ajassa ja paikassa muuntuvia. Suomessa asuvien Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisten suhde Yhdysvaltoihin ei niinkään perustu kansallisvaltioon pohjautuvaan institutionaaliseen kansalaisuuden konstruktioon, vaan merkityksellisiin ja voimakkaisiin henkilökohtaisiin tunteisiin. Vaikka nämä kaksoiskansalaiset eivät pääsääntöisesti koe olevansa osa Yhdysvaltain yhteiskuntaa, he kuitenkin osallistuvat tai haluaisivat osallistua Yhdysvaltain politiikkaan äänestämällä. Suurimpana motivaattorina äänestämiseen toimivat oman identiteetin voimistamat vahvat tunteet. Tutkielman aineistossa nousevat myös esiin kaksoiskansalaisten kokemat voimakkaat, negatiiviset tunteet, jotka ovat samanaikaisesti sekä alleviivanneet haastateltavien yhdysvaltalaista identiteettiä että etäännyttäneet heitä Yhdysvalloista.