Nuorisovaltuustojen ja viranhaltijoiden käsitykset vaikuttajaryhmän resursoinnista
Salminen, Sami (2022)
Salminen, Sami
2022
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-01-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211288686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211288686
Tiivistelmä
Tutkimuksessa on tarkasteltu suomalaisten nuorisovaltuutettujen ja viranhaltijoiden käsityksiä vaikuttajaryhmän resursoinnista. Entuudestaan on olemassa paljon tutkimuskirjallisuutta nuorisovaltuustojen budjettien euromääräisestä suuruudesta. Kuitenkaan aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa ei ole tarkasteltu tekijöitä, jotka vaikuttavat resursoinnin taustalla.
Tutkimuksen tieteellinen viitekehys rakennetaan osallisuuden ja erilaisten resurssien jakamiseen perustuvien käsitysten mukaan. Tässä tutkimuksessa osallisuutta tarkasteltiin nykyisen kuntalain esitöiden pohjalta ja sosiologi Eric Allardtin having, acting, belonging-käsitteen muodostuksen mukaan. Tutkimuksessa resursointia on tarkasteltu toimintaperustaisen budjetoinnin näkökulmasta sekä resursointilogiikan muutoksien aiheuttamien ristiriitatilanteiden kautta.
Tutkimuksessa on haastateltu kolmen kunnan nuorisovaltuutettuja ja viranhaltijoita eli tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen analyysimetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa onnistuttiin havaitsemaan seitsemän teemaa, jotka vaikuttavat vaikuttajaryhmän resursointiin kunnassa. Tutkimuksessa tunnistetut teemat ovat toimiva luottamuksellinen yhteistyö, nuorisovaltuuston päätösvaltaan liittyvät ristiriitaiset käsitykset, byrokraattisen järjestelmän ongelmat, toimintaperustaiset taloudelliset parannukset, auktoriteettisen aseman tuoma vastakkainasettelu, taloudelliset rajoitteet ja nuorten osallisuuden edistäminen.
Tutkimuksen johtopäätöksissä on myös esitetty mahdollisia korjaavia toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi.
Tutkimuksen tieteellinen viitekehys rakennetaan osallisuuden ja erilaisten resurssien jakamiseen perustuvien käsitysten mukaan. Tässä tutkimuksessa osallisuutta tarkasteltiin nykyisen kuntalain esitöiden pohjalta ja sosiologi Eric Allardtin having, acting, belonging-käsitteen muodostuksen mukaan. Tutkimuksessa resursointia on tarkasteltu toimintaperustaisen budjetoinnin näkökulmasta sekä resursointilogiikan muutoksien aiheuttamien ristiriitatilanteiden kautta.
Tutkimuksessa on haastateltu kolmen kunnan nuorisovaltuutettuja ja viranhaltijoita eli tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tutkimuksen analyysimetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa onnistuttiin havaitsemaan seitsemän teemaa, jotka vaikuttavat vaikuttajaryhmän resursointiin kunnassa. Tutkimuksessa tunnistetut teemat ovat toimiva luottamuksellinen yhteistyö, nuorisovaltuuston päätösvaltaan liittyvät ristiriitaiset käsitykset, byrokraattisen järjestelmän ongelmat, toimintaperustaiset taloudelliset parannukset, auktoriteettisen aseman tuoma vastakkainasettelu, taloudelliset rajoitteet ja nuorten osallisuuden edistäminen.
Tutkimuksen johtopäätöksissä on myös esitetty mahdollisia korjaavia toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]