Varhaiskasvatuksen opettajan keinoja monikielisen lapsen kielen kehityksen sekä ryhmäytymisen tukemiseen. Tapaustutkimus.
Tissari, Kirsi-Marja (2022)
Tissari, Kirsi-Marja
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211298708
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia keinoja varhaiskasvatuksen opettajalla on ja on ollut monikielisen lapsen kielen kehityksen sekä ryhmäytymisen tukemiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan käsityksiä erilaisista kielen kehityksen ja ryhmäytymisen tukemisen keinoista, joita hänellä on ollut käytössä varhaiskasvatuksen opettajan urallaan. Tutkimuksen teoriatausta koostuu monikielisyyden määrittelystä, sekä ryhmän ja osallisuuden käsitteistä. Monikielisyys käsitteenä pitää sisällään laajasti kaikenlaisen kielen ilmenemiseen liittyvän vaihtelun. Tässä tutkimuksessa monikielisyys tarkoittaa useampaa kuin yhtä kieltä, jotka ilmenevät yksilön kieliresursseissa sekä päivittäisissä kielenkäytön ympäristöissä. Ryhmän ja osallisuuden käsitteet taas muodostuvat yksilön mahdollisuuksista olla aktiivinen ja tasavertainen jäsen varhaiskasvatusryhmässään.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yhdestä Pirkanmaalaisesta varhaiskasvatusryhmästä syksyllä 2022. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Ensimmäisenä aineistonkeruumenetelmänä toimi varhaiskasvatuksen opettajan haastattelu, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Toisena menetelmänä toimi useampana ajankohtana tehty havainnointi opettajan omassa varhaiskasvatusryhmässään. Havainnoinnin apuna käytettiin kahta eri havainnointilomaketta. Litteroitu haastatteluaineisto, sekä havainnointilomakkeilla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä kielen kehityksen tukemisen osalta neljä eri luokkaa, joihin opettajan keinot voidaan jakaa. Ryhmäytymisen osalta näitä luokkia on kaksi. Sekä ryhmäytymiseen, että kielen kehityksen tukemisen luokat ovat seuraavat: opettajan omaan toimintaan kohdistuvat keinot sekä lasten toimintaan kohdistuvat keinot. Kielen kehityksen tukemisessa on lisäksi myös luokat ympäristöön kohdistuvat keinot, sekä lapsen oman toiminnan korostaminen. Päätuloksena voidaan todeta, että opettajan keinot ovat pääosin tiedostamattomia ja arjen toimintaan sitoutuvia. Kuitenkin opettajan toiminnassa on nähtävissä myös tiedostettuja keinoja, muun muassa pienryhmätoiminnan järjestäminen ja erilaisten kuvakorttien käyttäminen. Kielen oppimista sekä ryhmäytymistä tapahtuu varhaiskasvatuksen arjessa paljon ikään kuin itsestään, mutta monikielinen lapsi tarvitsee näiden osa-alueiden vahvistamiseksi myös paljon opettajan apua ja rohkaisua.
Tutkimusmenetelmä oli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin yhdestä Pirkanmaalaisesta varhaiskasvatusryhmästä syksyllä 2022. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia. Ensimmäisenä aineistonkeruumenetelmänä toimi varhaiskasvatuksen opettajan haastattelu, joka toteutettiin teemahaastatteluna. Toisena menetelmänä toimi useampana ajankohtana tehty havainnointi opettajan omassa varhaiskasvatusryhmässään. Havainnoinnin apuna käytettiin kahta eri havainnointilomaketta. Litteroitu haastatteluaineisto, sekä havainnointilomakkeilla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä kielen kehityksen tukemisen osalta neljä eri luokkaa, joihin opettajan keinot voidaan jakaa. Ryhmäytymisen osalta näitä luokkia on kaksi. Sekä ryhmäytymiseen, että kielen kehityksen tukemisen luokat ovat seuraavat: opettajan omaan toimintaan kohdistuvat keinot sekä lasten toimintaan kohdistuvat keinot. Kielen kehityksen tukemisessa on lisäksi myös luokat ympäristöön kohdistuvat keinot, sekä lapsen oman toiminnan korostaminen. Päätuloksena voidaan todeta, että opettajan keinot ovat pääosin tiedostamattomia ja arjen toimintaan sitoutuvia. Kuitenkin opettajan toiminnassa on nähtävissä myös tiedostettuja keinoja, muun muassa pienryhmätoiminnan järjestäminen ja erilaisten kuvakorttien käyttäminen. Kielen oppimista sekä ryhmäytymistä tapahtuu varhaiskasvatuksen arjessa paljon ikään kuin itsestään, mutta monikielinen lapsi tarvitsee näiden osa-alueiden vahvistamiseksi myös paljon opettajan apua ja rohkaisua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]