Naiskuvajournalistien kokemuksia sukupuolesta ja katseesta
Anundi, Emilia (2022)
2022
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211278659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211278659
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani etsin vastauksia siihen, onko kuvajournalismin kentällä feminiinistä katsetta. Olen kiinnostunut siitä, vaikuttaako naiskuvajournalistin sukupuoli hänen ottamiinsa valokuviin sekä työskentelyyn, ja millä tavoin. Tutkielmassa pohditaan myös miehisen katseen olemassaoloa kuvajournalismin kontekstissa ja sitä, millaisia vaikutuksia sillä on naiskuvajournalistien työhön.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta kahden naiskuvajournalistin ryhmähaastattelusta. Haastateltavat ovat eri-ikäisiä sekä erilaisissa työsuhteissa työskenteleviä kuvajournalisteja. Aineistonkeruumenetelmänä on ryhmähaastattelu, sillä keskusteleva asenne tutkimukseni teemoja kohtaan on oleellista. Ryhmähaastatteluissa hyödynnetään myös photo elicitation –menetelmää, eli kuvajournalistien omaa kuvamateriaalia käytetään keskustelun virikkeenä. Tutkielman analyysimenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi.
Koska kuvajournalismia katseen teorioiden valossa on tutkittu melko suppeasti, olen käyttänyt tutkimuksen viitekehyksenä elokuvantutkimuksen parista tunnettuja katseen teorioita. Tuon esille myös sukupuolisidonnaisen katseen ongelmakohtia. Muita tärkeitä käsitteitä, joita nostan esiin tutkielmassani ovat toimijuus sekä valta, jotka molemmat nivoutuvat saumattomasti katseen teoriaan. Käyn läpi myös aikaisempaa tutkimusta, joka käsittelee sukupuolen ja kuvajournalismin suhdetta.
Tässä tutkimuksessa haastateltavat ymmärsivät miehisen katseen kuvajournalismissa viittaavan pitkälti kuvajournalismin historiaan sekä miesten ylivaltaan alalla. Toisaalta miehiseen katseeseen liitettiin myös joukko miestapaisia asioita ja maskuliinisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Feminiinisen katseen määrittely oli haastavampaa, sillä sukupuolen vaikutusta omaan tekemiseen oli vaikeaa arvioida. Toisaalta ongelmaksi osoittautui se, että omia kokemuksia ei haluttu yleistää koskemaan kaikkia naisia. Kuitenkin lopulta myös feminiiniselle katseelle tunnistettiin tiettyjä ominaisuuksia, jotka liittyivät muun muassa aihe- ja kuvavalintoihin.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta kahden naiskuvajournalistin ryhmähaastattelusta. Haastateltavat ovat eri-ikäisiä sekä erilaisissa työsuhteissa työskenteleviä kuvajournalisteja. Aineistonkeruumenetelmänä on ryhmähaastattelu, sillä keskusteleva asenne tutkimukseni teemoja kohtaan on oleellista. Ryhmähaastatteluissa hyödynnetään myös photo elicitation –menetelmää, eli kuvajournalistien omaa kuvamateriaalia käytetään keskustelun virikkeenä. Tutkielman analyysimenetelmänä toimii laadullinen sisällönanalyysi.
Koska kuvajournalismia katseen teorioiden valossa on tutkittu melko suppeasti, olen käyttänyt tutkimuksen viitekehyksenä elokuvantutkimuksen parista tunnettuja katseen teorioita. Tuon esille myös sukupuolisidonnaisen katseen ongelmakohtia. Muita tärkeitä käsitteitä, joita nostan esiin tutkielmassani ovat toimijuus sekä valta, jotka molemmat nivoutuvat saumattomasti katseen teoriaan. Käyn läpi myös aikaisempaa tutkimusta, joka käsittelee sukupuolen ja kuvajournalismin suhdetta.
Tässä tutkimuksessa haastateltavat ymmärsivät miehisen katseen kuvajournalismissa viittaavan pitkälti kuvajournalismin historiaan sekä miesten ylivaltaan alalla. Toisaalta miehiseen katseeseen liitettiin myös joukko miestapaisia asioita ja maskuliinisuuteen liittyviä ominaisuuksia. Feminiinisen katseen määrittely oli haastavampaa, sillä sukupuolen vaikutusta omaan tekemiseen oli vaikeaa arvioida. Toisaalta ongelmaksi osoittautui se, että omia kokemuksia ei haluttu yleistää koskemaan kaikkia naisia. Kuitenkin lopulta myös feminiiniselle katseelle tunnistettiin tiettyjä ominaisuuksia, jotka liittyivät muun muassa aihe- ja kuvavalintoihin.