Meillä lähtee osaajat talosta huonon johtamisen vuoksi : Kehysanalyysi työntekijöiden kuvailemasta huonosta johtamisesta

Abstract

Pro gradu -tutkimukseni tarkastelee huonoa johtamista suomalaisessa työelämässä työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite on selvittää, millaista huono johtaminen on, tunnistaa minkälaisia toistuvia piirteitä siinä esiintyy ja millaisia seurauksia siitä aiheutuu. Lisäksi yksi tavoite on kasvattaa tietoisuutta huonosta johtamisesta ja sen aiheuttamista seurauksista, jotta organisaatiot ymmärtäisivät paremmin millaista johtamista tulisi pyrkiä välttämään. Huonon johtamisen tutkiminen on ajankohtaista, sillä vastuullisuuden näkökulmasta tarkasteltuna johtamisen tulisi tukea organisaation tavoitteiden saavuttamista huomioimalla henkilöstön hyvinvoinnin sekä sidosryhmien odotukset ja tyytyväisyyden.

Tämä laadullinen tutkimus koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osiosta. Teoreettinen viitekehys tarkastelee huonon johtamisen kirjallisuutta ja aiempaa tutkimustietoa. Teoreettinen viitekehys kuvaa lyhyesti hyvää ja eettistä johtamista, mutta sen pääpaino on huonon johtamisen lajien ja huonosta johtamisesta aiheutuvien seurausten tarkastelussa. Huonon johtamisen lajien tarkastelu pohjautuu Anu Pynnösen väitöskirjaan vuodelta 2015. Huonosta johtamisesta aiheutuvien seurausten tarkastelu on jaettu kahteen osaan, joissa seurauksia tarkastellaan työntekijöiden sekä organisaatioiden näkökulmista.

Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui verkkokeskustelupalstoilla kuvatuista kokemuksista ja mielipiteistä huonosta johtamisesta, joilla kartoitetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Aineisto koostui 211 verkkokeskustelukommentista, jotka on julkaistu eri viestiketjuissa vuosien 2015 ja 2022 välillä. Aineisto on kerätty Suomi24- ja Vauva.fi-keskustelupalstoilta kesän 2022 aikana. Aineiston analysointi toteutettiin kehysanalyysilla, joka on tyypillinen analyysimenetelmä sosiaalisen vuorovaikutuksen analysoinnissa. Kehysanalyysi on kattava menetelmä pyrkiä ymmärtämään ja tulkitsemaan sosiaalisia kokemuksia. Tutkimuksessa kehysanalyysin tarkoitus on kuvata huonossa johtamisessa toistuvia piirteitä ja niistä aiheutuneita seurauksia.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena huonosta johtamisesta tunnistettiin neljä kehystä, jotka olivat tuhoamisen kehys, välttämisen kehys, kontrollin kehys ja hyötymisen kehys. Tuhoamisen kehyksessä huono johtaminen määritellään eriarvoistavaksi, ilkeäksi, syyllistäväksi ja nöyryyttäväksi käyttäytymiseksi, jolle on tyypillistä valta-aseman hyödyntäminen ja kiusaaminen. Välttämisen kehyksessä johtaminen kuvataan päätöksenteon, vastuun ja konfliktien välttämiseksi sekä kaikkia miellyttämään pyrkiväksi käyttäytymiseksi, jolle on tyypillistä alaisten myötäily tai välinpitämättömyys. Kontrollin kehyksessä huono johtaminen määritellään alaisten kontrolloinniksi ja valvomiseksi, jolle on tyypillistä mikromanagerointi ja negatiivisen palautteen antaminen. Hyötymisen kehyksessä johtamisen kuvataan olevan johtajan oman edun tavoittelua, jolle on tyypillistä itsekeskeisyys, puolueellisuus ja hyödyn tavoittelu alaisten kustannuksella.

Tutkimuksen keskeiset johtopäätökset vahvistavat tutkimusolettamaa siitä, että huono johtaminen on laaja ja moninainen kokonaisuus. Tuhoamisen kehys esiintyi selkeästi eniten, joka vahvistaa työelämän huonossa johtamisessa olevan eniten tuhoavia piirteitä. Huonon johtamisen myös tunnistettiin aiheuttavan negatiivisia seurauksia työntekijöille sekä organisaatioille. Negatiivisia seurauksia voidaan vähentää panostamalla onnistuneeseen ja työhyvinvointia tukevaan johtamiseen. Keskeisiä johtopäätöksiä voidaan hyödyntää organisaatioiden nykyisen johtamisen laadun määrittelemisessä sekä johtamisen kehittämisessä. Tutkimuksen lopussa pohdin relevantteja jatkotutkimusmahdollisuuksia huonon johtamisen tutkimuksen jatkamiseksi.