”Jos joku haluaa vetää turpiin niin kovaa kuin lähtee, menköön Ruotsiin ottelemaan” : naisten nyrkkeilyhistoria Suomessa
Riihonen, Mira (2022)
Riihonen, Mira
2022
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-11-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211238600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211238600
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on naisnyrkkeilyn historia Suomessa. Suomen nyrkkeilyhistoria on keskittynyt pääosin miesten nyrkkeilyyn, ja naisten historia on jäänyt tältä osalta kirjoittamatta. Naisten nyrkkeilyhistoriasta on tehty aiemmin tutkimusta muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Suomen osalta naisnyrkkeilijöiden mediakuvaa on tutkittu runsaasti. Tämä tutkimus keskittyy erityisesti naisnyrkkeilyn alkamiseen kuntonyrkkeilynä ja kehittymiseen aina kilpanyrkkeilyksi asti.
Tutkimuksen lähteenä on käytetty Helsingin Sanomien sanomalehtiartikkeleita, haastattelua ja haastateltavalta saatuja materiaaleja esimerkiksi sääntökokoelmista. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sanomalehtihakua.
Tutkimuksessa tulee ilmi, että naisnyrkkeilyllä ei ole aiemmasta käsityksestä poiketen selkeää yksittäistä alkupistettä vaan naiset ovat tulleet ensimmäisen kerran nyrkkeilyn pariin 1960-luvulla kuntoliikunnan yleistymisen myötä. Aktiivisesti naisten nyrkkeilyharrastus alkoi 1980-luvulla kuntonyrkkeilynä fitness-kulttuurin ansiosta. Kuntonyrkkeilyyn suhtauduttiin suopeasti, sillä naiset vaikuttivat positiivisesti seurojen talouteen, mutta naisten kilpanyrkkeilyyn vastustajan kanssa suhtauduttiin suuremmalla varauksella.
Nyrkkeilyliitto pelkäsi mahdollisten loukkaantumisten tuomia imagollisia tappioita, minkä vuoksi naisten kilpanyrkkeily sallittiin virallisesti vasta vuonna 1993 juniorisääntöjen pohjalta luoduin tekniikkasäännöin. Tekniikkasäännöt olivat maailman ensimmäiset kansalliset naisnyrkkeilysäännöt, ja vain Ruotsissa naisnyrkkeily oli hyväksytty ennen Suomea. Ensimmäiset naisnyrkkeilyn suomenmestaruuskisat järjestettiin vuonna 1995. Tekniikkanyrkkeilyn lisäksi naiset saattoivat kilpailla taitonyrkkeilyssä.
Kun kansainvälinen nyrkkeilyliitto AIBA salli naisnyrkkeilyn vuonna 1994, useammissa maissa naisten nyrkkeily alkoi yleistyä. Suomalaiset tekniikkasäännöt erosivat merkittävästi kansainvälisistä säännöistä. Tekniikkasääntöjen vuoksi suomalaiset naisnyrkkeilijät eivät pärjänneet kansainvälisissä kilpailuissa. Heikko menestys ja vähäinen kiinnostus varjostivat naisnyrkkeilyn kehitystä Suomessa, ja naisnyrkkeilijöihin ei ohjattu resursseja. Kun Eva Wahlström nousi julkisuuteen vuonna 2004, myös naisnyrkkeily nousi pinnalle hänen persoonansa kautta. Samaan aikaan alettiin järjestää kansainvälisiä kisoja naisille, ja sen myötä naisnyrkkeily sai enemmän huomiota ja siihen alettiin ohjata enemmän resursseja.
Avainsanat: nyrkkeily, naisnyrkkeily, naishistoria, urheiluhistoria
Tutkimuksen lähteenä on käytetty Helsingin Sanomien sanomalehtiartikkeleita, haastattelua ja haastateltavalta saatuja materiaaleja esimerkiksi sääntökokoelmista. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien sanomalehtihakua.
Tutkimuksessa tulee ilmi, että naisnyrkkeilyllä ei ole aiemmasta käsityksestä poiketen selkeää yksittäistä alkupistettä vaan naiset ovat tulleet ensimmäisen kerran nyrkkeilyn pariin 1960-luvulla kuntoliikunnan yleistymisen myötä. Aktiivisesti naisten nyrkkeilyharrastus alkoi 1980-luvulla kuntonyrkkeilynä fitness-kulttuurin ansiosta. Kuntonyrkkeilyyn suhtauduttiin suopeasti, sillä naiset vaikuttivat positiivisesti seurojen talouteen, mutta naisten kilpanyrkkeilyyn vastustajan kanssa suhtauduttiin suuremmalla varauksella.
Nyrkkeilyliitto pelkäsi mahdollisten loukkaantumisten tuomia imagollisia tappioita, minkä vuoksi naisten kilpanyrkkeily sallittiin virallisesti vasta vuonna 1993 juniorisääntöjen pohjalta luoduin tekniikkasäännöin. Tekniikkasäännöt olivat maailman ensimmäiset kansalliset naisnyrkkeilysäännöt, ja vain Ruotsissa naisnyrkkeily oli hyväksytty ennen Suomea. Ensimmäiset naisnyrkkeilyn suomenmestaruuskisat järjestettiin vuonna 1995. Tekniikkanyrkkeilyn lisäksi naiset saattoivat kilpailla taitonyrkkeilyssä.
Kun kansainvälinen nyrkkeilyliitto AIBA salli naisnyrkkeilyn vuonna 1994, useammissa maissa naisten nyrkkeily alkoi yleistyä. Suomalaiset tekniikkasäännöt erosivat merkittävästi kansainvälisistä säännöistä. Tekniikkasääntöjen vuoksi suomalaiset naisnyrkkeilijät eivät pärjänneet kansainvälisissä kilpailuissa. Heikko menestys ja vähäinen kiinnostus varjostivat naisnyrkkeilyn kehitystä Suomessa, ja naisnyrkkeilijöihin ei ohjattu resursseja. Kun Eva Wahlström nousi julkisuuteen vuonna 2004, myös naisnyrkkeily nousi pinnalle hänen persoonansa kautta. Samaan aikaan alettiin järjestää kansainvälisiä kisoja naisille, ja sen myötä naisnyrkkeily sai enemmän huomiota ja siihen alettiin ohjata enemmän resursseja.
Avainsanat: nyrkkeily, naisnyrkkeily, naishistoria, urheiluhistoria