Opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe : arvioitsijoiden näkökulma
Pasi, Jenni; Siurola, Hanna (2022)
2022
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211148382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211148382
Tiivistelmä
Tutkimuksemme tarkoitus oli selvittää, millaisia kokemuksia opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden arvioitsijoina toimivilla henkilöillä on soveltuvuuskoetilanteesta sekä heidän saamastaan koulutuksesta soveltuvuuskokeita varten.
Ennen vuotta 2020 opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden arviointikriteerit, pisteytys ja haastattelutilanteet ovat olleet jokaisen opettajankoulutuslaitoksen omien valintakriteerien mukaisia. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden sisällöistä ollaan hyvin vaitonaisia. Soveltuvuuskokeiden tarkoituksenmukaisuutta sekä arvioitsijoille järjestettyä koulutusta soveltuvuuskokeita varten on kritisoitu. Yhteiskunnalliset muutokset ovat ohjanneet korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman OVET-hankkeen (Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä) pohjatyön seurauksena opettajankoulutuksen soveltuvuuskoejärjestelyt ovat muuttuneet keväällä 2020. Nykyinen menetelmä pohjautuu moniulotteiseen opettajan osaamisen malliin (MAP), joka tasa-arvoistaa opiskelijoiksi pyrkivien arviointikriteerejä, helpottaa hakuprosessia sekä toimii jatkossa opettajuuden yleisenä määritelmänä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden käytännön toteutuksesta hakijoille, mutta myös tuoda arvioitsijoiden ääni kuuluville koskien heidän kokemuksiaan opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeista sekä koulutuksestaan siihen.
Tutkimusaineisto kerätiin alkuvuodesta 2022 haastattelemalla yhden yliopiston työntekijöitä, jotka olivat toimineet arvioitsijoina vuosina 2020 ja/tai 2021. Aineisto koostuu kolmesta teemahaastattelulla kerätystä yksilöhaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti.
Tulosten perusteella moniulotteisen opettajan osaamisen mallin toimivuus näkyy parhaiten opettajuuden ymmärtämisen kautta. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden teoriapohjaa on OVET- työryhmän toimesta pohdittu ja se perustuu tutkittuun tietoon. Pysäkkimallinen opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe
mahdollistaa oikeudenmukaisen hakuprosessin kaikille hakijoille. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden sisältö on salassa pidettävää, joten tutkielmastamme ei selviä tarkkoja kysymyksenasetteluja.
Ennen vuotta 2020 opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden arviointikriteerit, pisteytys ja haastattelutilanteet ovat olleet jokaisen opettajankoulutuslaitoksen omien valintakriteerien mukaisia. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden sisällöistä ollaan hyvin vaitonaisia. Soveltuvuuskokeiden tarkoituksenmukaisuutta sekä arvioitsijoille järjestettyä koulutusta soveltuvuuskokeita varten on kritisoitu. Yhteiskunnalliset muutokset ovat ohjanneet korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman OVET-hankkeen (Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä) pohjatyön seurauksena opettajankoulutuksen soveltuvuuskoejärjestelyt ovat muuttuneet keväällä 2020. Nykyinen menetelmä pohjautuu moniulotteiseen opettajan osaamisen malliin (MAP), joka tasa-arvoistaa opiskelijoiksi pyrkivien arviointikriteerejä, helpottaa hakuprosessia sekä toimii jatkossa opettajuuden yleisenä määritelmänä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden käytännön toteutuksesta hakijoille, mutta myös tuoda arvioitsijoiden ääni kuuluville koskien heidän kokemuksiaan opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeista sekä koulutuksestaan siihen.
Tutkimusaineisto kerätiin alkuvuodesta 2022 haastattelemalla yhden yliopiston työntekijöitä, jotka olivat toimineet arvioitsijoina vuosina 2020 ja/tai 2021. Aineisto koostuu kolmesta teemahaastattelulla kerätystä yksilöhaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti.
Tulosten perusteella moniulotteisen opettajan osaamisen mallin toimivuus näkyy parhaiten opettajuuden ymmärtämisen kautta. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden teoriapohjaa on OVET- työryhmän toimesta pohdittu ja se perustuu tutkittuun tietoon. Pysäkkimallinen opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe
mahdollistaa oikeudenmukaisen hakuprosessin kaikille hakijoille. Opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeiden sisältö on salassa pidettävää, joten tutkielmastamme ei selviä tarkkoja kysymyksenasetteluja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10626]