”Haluan käyttää kaikki tilaisuudet oppia kieltä” : Kyselytutkimus saksanopiskelijoiden ruututekstitysten käytöstä ja ruututekstitysten vaikutuksesta saksan kielen oppimiseen
Kalliokoski, Eveliina (2022)
2022
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211248637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211248637
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan saksaa yliopistossa opiskelevien henkilöiden kokemuksia ruututekstitysten käytöstä sekä ruututekstitysten vaikutusta saksan kielen oppimiseen. Tutkielman aineisto kerättiin kyselyn avulla, joka lähetettiin viiteen suomalaiseen yliopistoon. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää saksanopiskelijoiden mieltymyksiä suomenkielisten käännöstekstitysten ja saksankielisten ohjelmatekstitysten käytön osalta, heidän kokemuksiaan tekstitysten vaikutuksesta saksan kielen oppimiseen sekä itse arvioidun kielitaidon mahdollista vaikutusta tekstitysmuodon valintaan. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
• Kumpaa tekstitysmuotoa saksanopiskelijat käyttävät mieluummin katsellessaan saksankielistä audiovisuaalista sisältöä ja miksi?
• Onko valitulla tekstitysmuodolla saksanopiskelijoiden oman käsityksensä mukaan vaikutusta heidän saksan kielen oppimiseensa?
• Onko itse arvioidulla kielitaitotasolla yhteyttä tekstitysmuodon valintaan?
Tutkimusaihetta käsitellään audiovisuaalisen kääntämisen ja kielenoppimisen näkökulmasta. Tutkielmassa keskitytään käännöstekstityksiin ja ohjelmatekstityksiin, jotka ovat ruututekstityksen muotoja. Tutkimuskirjallisuudessa on viitteitä siitä, että molempia tekstitysmuotoja voi hyödyntää kielenoppimistarkoituksessa. Teoreettisessa katsauksessa tarkastellaan myös kielenoppimista tarkoituksellisen ja tahattoman oppimisen näkökulmasta sekä kyselyssä kielitaidon itsearvioinnin kehyksenä käytettyä eurooppalaista kielitaidon viitekehystä.
Aineiston analyysissa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysia, jonka puitteissa sovelletaan teemoittelua analyysimenetelmänä. Aineistoa analysoidaan sekä määrällisesti että laadullisesti, sillä aineistonkeruussa käytetyn kyselyn avulla saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että saksanopiskelijat suosivat melko tasaisesti molempia tekstitysmuotoja. Saksankielisiä tekstityksiä suositaan eniten oppimistarkoituksessa ja suomenkielisiä käännöstekstityksiä suositaan eniten ymmärtämistarkoituksessa. Sekä suomen- että saksankielisillä tekstityksillä näyttää olevan vaikutusta saksan kielen oppimiseen, mutta saksankielisten tekstitysten vaikutus on positiivisempi. Itse arvioidulla kielitaitotasolla ei vaikuta olevan yhteyttä tekstitysmuodon valintaan. Kunkin kielitaitotason osalta suositaan tasaisesti molempia tekstitysmuotoja, mutta poikkeuksena on viitekehyksen kolmanneksi korkein kielitaitotaso B2, jonka valinneista vastaajista enemmistö suosii ennemmin saksankielistä tekstitystä.
Tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä ja tietoa edistyneiden kielenopiskelijoiden ruututekstitysten käytöstä sekä tavoista oppia kieltä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kieltenopetuksessa sekä saksan kielen oppimista, ruututekstityksen vastaanottoa sekä ruututekstitystä ja kielenoppimista tarkastelevissa tutkimuksissa.
• Kumpaa tekstitysmuotoa saksanopiskelijat käyttävät mieluummin katsellessaan saksankielistä audiovisuaalista sisältöä ja miksi?
• Onko valitulla tekstitysmuodolla saksanopiskelijoiden oman käsityksensä mukaan vaikutusta heidän saksan kielen oppimiseensa?
• Onko itse arvioidulla kielitaitotasolla yhteyttä tekstitysmuodon valintaan?
Tutkimusaihetta käsitellään audiovisuaalisen kääntämisen ja kielenoppimisen näkökulmasta. Tutkielmassa keskitytään käännöstekstityksiin ja ohjelmatekstityksiin, jotka ovat ruututekstityksen muotoja. Tutkimuskirjallisuudessa on viitteitä siitä, että molempia tekstitysmuotoja voi hyödyntää kielenoppimistarkoituksessa. Teoreettisessa katsauksessa tarkastellaan myös kielenoppimista tarkoituksellisen ja tahattoman oppimisen näkökulmasta sekä kyselyssä kielitaidon itsearvioinnin kehyksenä käytettyä eurooppalaista kielitaidon viitekehystä.
Aineiston analyysissa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysia, jonka puitteissa sovelletaan teemoittelua analyysimenetelmänä. Aineistoa analysoidaan sekä määrällisesti että laadullisesti, sillä aineistonkeruussa käytetyn kyselyn avulla saatiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Tutkimuksessa selvisi, että saksanopiskelijat suosivat melko tasaisesti molempia tekstitysmuotoja. Saksankielisiä tekstityksiä suositaan eniten oppimistarkoituksessa ja suomenkielisiä käännöstekstityksiä suositaan eniten ymmärtämistarkoituksessa. Sekä suomen- että saksankielisillä tekstityksillä näyttää olevan vaikutusta saksan kielen oppimiseen, mutta saksankielisten tekstitysten vaikutus on positiivisempi. Itse arvioidulla kielitaitotasolla ei vaikuta olevan yhteyttä tekstitysmuodon valintaan. Kunkin kielitaitotason osalta suositaan tasaisesti molempia tekstitysmuotoja, mutta poikkeuksena on viitekehyksen kolmanneksi korkein kielitaitotaso B2, jonka valinneista vastaajista enemmistö suosii ennemmin saksankielistä tekstitystä.
Tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä ja tietoa edistyneiden kielenopiskelijoiden ruututekstitysten käytöstä sekä tavoista oppia kieltä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kieltenopetuksessa sekä saksan kielen oppimista, ruututekstityksen vastaanottoa sekä ruututekstitystä ja kielenoppimista tarkastelevissa tutkimuksissa.