Työntekijän vai tehtaan ehdoilla : Frenckellin työväestön avustuskassatoiminta 1902–1930
Suominen, Reetu (2022)
Suominen, Reetu
2022
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2022-10-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211228514
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202211228514
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa käsittelen Tampereella toimineen Frenckellin paperitehtaan työntekijöiden sairaus-, hautaus- ja eläkeapukassojen toimintaa vuosina 1902–1930. Avustuskassatoiminnalla tarkoitetaan kassan jäsenten keskinäiseen avunantoon pohjautunutta toimintaa, jossa kerättyjen maksujen avulla jäsenille maksettiin avustuksia esimerkiksi sairaustapauksissa ja työkyvyttömyyden kohdatessa. Avustuskassat ovat osa sosiaalisen turvan kokonaisuutta, jossa erilaisin yhteistoiminnallisin järjestelyin pyrittiin vähentämään esimerkiksi sairaudesta johtuvaa sosiaalista ja taloudellisesta turvattomuutta.
Lähteinä toimivat kassojen yleisten kokousten pöytäkirjat, joiden kautta tarkastelen kassojen kokouksissa käytyä keskustelua, toimintaan liittyviä haasteita ja kehityskohtia sekä jäsenistön ja muiden kassan toimintaan osallistuneiden tahojen välisiä suhteita. Tehtaiden yhteyteen perustetut avustuskassat eivät yleensä toimineet vain työntekijöiden kesken, vaan työnantajalla oli merkittävä rooli kassojen perustajina ja taloudellisina tukijoina. Lisäksi käyn läpi Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tekemiä avustuskassoja käsittelemiä tutkimuksia 1900-luvun alusta ja vertaan, miten Frenckellin paperitehtaan kassat suhteutuvat kassojen valtakunnalliseen kehitykseen.
Pöytäkirjoja läpikäymällä analysoin sitä, mitä näkemyksiä ja mielipiteitä jäsenistöllä oli kassojen toiminnasta. Kassojen jäsenmaksut pidätettiin jäsenten palkasta, joten jäsenistöllä oli tiettyjä odotuksia avustuskassojen tarjoaman turvan suhteen. Keskustelua käytiin usein jäsenmaksujen suuruudesta ja saatujen avustusten vaatimattomuudesta. Lisäksi työntekijät joutuivat osallistumaan päätöksiin kassojen sääntöjen uudistamisesta ja harkinnanvaraisista avustuksista tilanteissa, joissa kassan säännöt eivät selkeästi sanelleet avustusperustetta.
Avustuskassojen historian tutkimus on osa hyvinvointivaltion historian tutkimusta, ja avustuskassat osa sosiaalisen turvan järjestelyä ajalta, jolloin julkisen vallan rooli kansalaisten sosiaaliturvan järjestäjänä oli vielä varsin vaatimaton. Tehdaskassojen kautta työväestöä velvoitettiin yhteisvastuun kautta ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja osallistumaan päätöksentekoon myös omien työtovereidensa sosiaalisesta turvasta. Avustuskassojen toiminnassa onkin 1900-luvun alkupuolella havaittavissa vahva sosiaalinen kontrolli, ja avustuksen saaminen ja suuruus vaihteli jäsenten sosiaalisen aseman mukaan.
Lähteinä toimivat kassojen yleisten kokousten pöytäkirjat, joiden kautta tarkastelen kassojen kokouksissa käytyä keskustelua, toimintaan liittyviä haasteita ja kehityskohtia sekä jäsenistön ja muiden kassan toimintaan osallistuneiden tahojen välisiä suhteita. Tehtaiden yhteyteen perustetut avustuskassat eivät yleensä toimineet vain työntekijöiden kesken, vaan työnantajalla oli merkittävä rooli kassojen perustajina ja taloudellisina tukijoina. Lisäksi käyn läpi Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tekemiä avustuskassoja käsittelemiä tutkimuksia 1900-luvun alusta ja vertaan, miten Frenckellin paperitehtaan kassat suhteutuvat kassojen valtakunnalliseen kehitykseen.
Pöytäkirjoja läpikäymällä analysoin sitä, mitä näkemyksiä ja mielipiteitä jäsenistöllä oli kassojen toiminnasta. Kassojen jäsenmaksut pidätettiin jäsenten palkasta, joten jäsenistöllä oli tiettyjä odotuksia avustuskassojen tarjoaman turvan suhteen. Keskustelua käytiin usein jäsenmaksujen suuruudesta ja saatujen avustusten vaatimattomuudesta. Lisäksi työntekijät joutuivat osallistumaan päätöksiin kassojen sääntöjen uudistamisesta ja harkinnanvaraisista avustuksista tilanteissa, joissa kassan säännöt eivät selkeästi sanelleet avustusperustetta.
Avustuskassojen historian tutkimus on osa hyvinvointivaltion historian tutkimusta, ja avustuskassat osa sosiaalisen turvan järjestelyä ajalta, jolloin julkisen vallan rooli kansalaisten sosiaaliturvan järjestäjänä oli vielä varsin vaatimaton. Tehdaskassojen kautta työväestöä velvoitettiin yhteisvastuun kautta ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja osallistumaan päätöksentekoon myös omien työtovereidensa sosiaalisesta turvasta. Avustuskassojen toiminnassa onkin 1900-luvun alkupuolella havaittavissa vahva sosiaalinen kontrolli, ja avustuksen saaminen ja suuruus vaihteli jäsenten sosiaalisen aseman mukaan.