Globaali demokratia ja kansainvälinen talouspolitiikka : Kansainvälinen yhteistyö vuosien 1985 ja 1994 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen historiantutkimuksen metodein kansainvälisen yhteistyön ja talouspolitiikan sisältöjä, jotka ovat kirjattuina Kouluhallituksen toimittamiin vuosien 1985 ja 1994 Peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin. Analysoin koulutuspoliittista tahtotilaa sekä poliittisia reunaehtoja, jotka vaikuttivat sisältöihin ja sisältöjä koskeviin painotussuhteisiin. Tukenani käytin aikalaisia yhteiskuntaopin sekä historian oppikirjoja. Kirjat edustavat kirjoittajiensa käsityksiä opetettavien asioiden tärkeydestä. Metodologiassani hyödynsin aatehistorian perinnettä. Selvensin aineistossani ilmennyttä terminologiaa käsitteenmäärityksen avulla.

Havaitsin, että kansallisten asenteiden vaaliminen ja itsenäisyyteen liittyvien arvojen korostaminen oli perinteisesti yksi Suomen kouluopetuksen ensisijaisimmista asioista. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 1985 annettiin maininta yhteenkuuluvuuden tunteen kohdistamisesta kotiseutuun, omaan kansaan ja koko ihmiskuntaan. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden 1994 myötä sisällössä tapahtui yhteiskunnallinen harppaus kohti monikulttuurisempaa Suomea. Vanhat arvot hegemonisesta, yhtenäisestä kulttuuria vaalivasta opetuksesta määriteltiin uudelleen ja opetuksen päämäärät monimuotoistuivat.

Suomessa on pitkät perinteet demokratiaopetuksesta. Edelleenkin arvot demokraattisuuden vaalimisesta ovat keskeinen osa opetusta. Globaalien ongelmien syiksi osoitettiin toteutumaton demokratia, joka koski alueita ja niiden hallintoja. Talouspolitiikan sisällöissä puolestaan käsiteltiin Suomen positiota osana Euroopan talousaluetta ja EY:tä ja myöhemmin EU:ta. Kestävän kehityksen arvojen tultua vuoden 1994 myötä osaksi opetusta talouspolitiikan tulevaisuutta tarkasteltiin vahvasti ympäristökysymyksen ja kestävän tuotannon kautta.